INSTAGRAM

perjantai 25. marraskuuta 2016

Haave joulukieloista

kielo
Convallaria majalis
Lily of the valley
スズラン

Kodin ruukkukasvit, Idman-Tigerstedt (WSOY 1953) ja
Puutarhan vuodenajat, Rönnblom Eva (Tammi 2008)


Jos oikein tarkasti katsoo noiden lehtien sekaan,
voi nähdä kielon lakastuneita lehtiä.


Nämä kuvat ovat omalta tontiltamme, metsän laidasta.
Muistin, että siellä kasvoi muutama kielo.
En panisi kyllä pahakseni, vaikka ne leviäisivätkin suureksi matoksi.
Kielo on yksi suosikkikukistani.

Olen haaveillut monta kertaa kielosta joulukukkana.
Kielo on kaunis vanhanajan joulukukka,
mutta sitä on aika vaikea saada mistään ostettua.
Ilahduin suuresti lukiessani Sarin joulublogia,
jossa kerrottiin, että joulukieloja voisi itsekin kokeilla hyötää
 kaivamalla juurakoita omasta maasta.
Tässä kohtaa lumettomuus ja vesisade alkoivat tuntua lottovoitolta.
Meillä ei tosiaan ole suurta kielokasvustoa olemassa,
mutta muutamia kaunottaria olen päässyt ihailemaan.
Menin melkein juoksujalkaa kieloapajalleni.
Kaivoin muutaman juurakon ylös ja laitoin ne ruukkuun,
johon olin lisännyt hieman tavallista kukkamultaa.
Yritin nostaa juurakot mahdollisimman kokonaisina ylös,
että ne säilyisivät ehjinä.



Sisällä istutuin ne paremmin ruukkuun niin,
 että silmut jäivät selkeästi mullan pinnalle.

Sarin joulublogista löytää tarkat ja hyvät ohjeet kaivamisvaiheesta hoitoon:


Pidän siis tätä kieloruukkuani pimeässä sisällä,
kunnes versot ovat kasvaneet noin 10 cm pitkiksi.
Tämän jälkeen nostan ne valoon vihertymään ja toivottavasti kukkimaan.
Aika näyttää onnistuuko tämä kielohaaveeni.
Ja ovatko nuo mielestäni pullean näköiset silmut lehti- vai kukkasilmuja.
Kerron teille sitten, miten onnistuin.

Tutkailin omista kirjoistanikin kielon hyötämistä.
Vuonna 1953 ilmestyneessä Kodin Ruukkukasvit (A.-M. Idman-Tigestedt, WSOY)
tyrmättiin tämä kokeiluni tyystin.
Siellä sanottiin:
"Suoraan metsästä otetut juuret eivät kelpaa hyödettäviksi,
vaan niitä täytyy erikoisesti valmistaa tähän tarkoitukseen".

Aion silti kokeilla, kielojen kauneuden kiilto silmissäni.  
Tämä on sitä opettelua kantapääosaston kautta.
 Se jos mikä, auttaa tulemaan paremmaksi puutarhuriksi. 
Olisi kiva kuulla teidänkin kokemuksia.
Oletteko hyötäneet kieloja itse?



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, sekä blogipolun tai bloglovinin kautta.

14 kommenttia:

  1. Olen joskus löytänyt joulukieloja kaupasta ja ne ovat ihanimpia joulukukkia. Sarin ohjeet ovat innostaneet jo monena vuonna kokeilemaan, aina homma on vain jäänyt. Nyt kun kesä tuli takaisin päätin yrittää. Täällä on valtavat kielokasvustot, joten ei kun kaivamaan. Ensimmäisen lapiollisen rouhaisun seurauksena maan alta ryntäsi myyrä. Olin osunut jonkun kotiin? Homma jäi siihen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! Taisit pelästyä yhtä paljon kuin myyräkin. Mä löysin kieloapajaltani tyhjiä kotilonkuoria.
      Meinasin mainita niistä tuossa postauksessani, mutta päätin olla ajattelematta mitään kurjuuksia. Saas nähdä marssiiko meillä sisällä kohta kotiloarmeija. Ehkä se ei ole niin pelottavaa, kuin jos myyrä olisi vahingossa tullut sisälle asti. :D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos! Olisi ihanaa, jos tämä kokeilu onnistuisi.

      Poista
  3. Meille satoi jo lunta maahan, joten kielokokeilu joutuu odottamaan ensi jouluun. Kiva nähdä, miten käy sinun kieloillesi. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin oli ohut lumihahtuvakerros aamulla. Ehdin ottaa kielonjuurakot eilen, näköjään ihan kreivin aikaan.
      Mukavaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  4. Toivottavasti saat komeat kielot jouluksi:)

    VastaaPoista
  5. Kielo on niin ihana kukka, sekin kuuluu lapsuuden ihanuuskukkiin (niitä taitaa olla aika monta).

    Kävin myös kaivamassa kielon juurakoita ja aion kokeilla Sarin joulublogin innoittamana, aikaisemmin tämän haaveen herätti 'Talvitunnelmia' kirjan kielot. Kielot ovat älyttömän kalliita valmiiksi hyödettynä, joten toivotan sinulle onnea, että saat kielosi kukkimaan, samaa siis täällä yritellään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, oi. Tämähän on jännää! Kiva seurata, miten onnistumme.

      Poista
  6. Wau, toivottavasti onnistut! Tällainen wannabe-puutarhuri tyytyi ostamaan kielot valmiina. Ainakin Vantaan Viherpajasta löytyy siis kieloja, tai ainakin viime viikonloppuna löytyi.

    VastaaPoista
  7. Joulukieloista minäkin haaveilen. Palstalla kasvaa jokunen, mutta en taida raaskia kaivaa niitä kokeiluun, kun niitä on niin vähän. Ja sitä paitsi en kestä lainkaan hyasinttien tuoksua sisällä, en tiedä miten kävisi kielojen kanssa. Onnea kuitenkin kokeiluun!

    VastaaPoista
  8. Kuulostaa tutulta... yritin viime vuonna juuri samaa kuin sinä nyt :) Keksin myös näihin aikoihin, kun oli vielä varsin lämmintä, etsiä kielonjuurakoita tuolta lakastuneiden lehtien lomasta, ja laitoin ne kasvamaan ruukussa sisälle.
    Kasvoivatkin varsin mukavasti, lehtisuppujen sisällä näkyi pullottavia kukannuppuja. Minulle kävi kuitenkin jostain syystä niin, etteivät nuput jaksaneet putkahtaa esiin lehtien sisältä. Ehkä sisätiloissa oli vähän liian lämmintä, ja kenties kastelukin liian vähäistä. Aika pitkälle siis kuitenkin pääsin, jo kokeilu oli ihan mukava. Toivottavasti sinulla etenee kukkaan asti!

    VastaaPoista
  9. Vitsi, ei taida enää tänä vuonna ehtiä. Mutta ensi vuonna sitten.

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!