Isabellansyreeni
Syringa Preston-Ryhmä ´Holger`
lilac
ライラック
Katja Viherpiiperrystä sun muuta -blogista
haastoi minut blogeissa paljon pyörineellä 5-kysymyksen haasteella.
Helmikuun alussa vastailin Betweenin kysymyksiin,
mutta Katjan kysymykset olivat erilaisia, joten otin haasteen mielelläni vastaan uudestaan.
Syringa Preston-Ryhmä ´Holger`
lilac
ライラック
Katja Viherpiiperrystä sun muuta -blogista
haastoi minut blogeissa paljon pyörineellä 5-kysymyksen haasteella.
Helmikuun alussa vastailin Betweenin kysymyksiin,
mutta Katjan kysymykset olivat erilaisia, joten otin haasteen mielelläni vastaan uudestaan.
1. Pahin vitsaus puutarhassasi?
Lehtokotilot, niitä on joka vuosi vaan enemmän.
Ensimmäisen kerran kun tapasin tälläisen nilviäisen puutarhassani, aloin itkemään.
Soitin kuopsuttajaystävälleni ja uhkasin asfaltoivani koko pihan tai muuttavani kerrostaloon.
Ystäväni rauhoitteli minua ja käski mennä tuoksuttelemaan ruusujani ja rauhoittumaan.
Myöhemmin olen oppinut elämään näiden ilkimysten kanssa. Kerään niitä purkkiin, jossa on etikkaa ja lopuksi poltan ne nuotiopaikalla. Ripottelen myös ferramolia pahimpiin kohtiin ja pidän ruohon lyhyenä.
Ei tässä muukaan auta...
2. Näytä kuva,jossa näkyy vihaamasi kohta pihamaallasi.
Tuolla koivujen alla ei tahdo kasvaa mikään.
Tiedän, että koivujen kaataminen auttaisi asiaa, mutta en halua/raaski kaataa koivujakaan.
Tahtoisin kuitenkin että juuri tuo kohta olisi pihastamme rehevä ja peittävä. Siitä on suora näkyvyys tielle.
Tiellä ei onneksi ole paljon liikennettä, eikä sieltä varmasti kukaan meille tuijottele.
Mutta haluaisin kuitenkin, että pihamme olisi sellainen suojainen pesä.
Yritän tehdä tänä kesänä jotain asialle.
(Kuvassa naapurin traktori.)
3.Näytä kuvalla myös onnistunein pihaprojektisi.
Rinne
Alhaalta ja ylhäältä päin, viimekesäisenä sadepäivänä.
Rinne tosin tuppaa muuttumaan hieman joka kesä. Viime kesänä saimme terassin valmiiksi.
Voi olla katoksen paikalla on joskus kesäkeittiö tai pysyvämpi katos tai pergola.
Mukava, kun aina voi haaveilla ja suunnitella.
Rinne tosin tuppaa muuttumaan hieman joka kesä. Viime kesänä saimme terassin valmiiksi.
Voi olla katoksen paikalla on joskus kesäkeittiö tai pysyvämpi katos tai pergola.
Mukava, kun aina voi haaveilla ja suunnitella.
4. Oletko huomioinut perheen lemmikit puutarhassasi? Miten?
Meillä on kanit Ruusu, Sakura ja Tulppaani.
Kaneilla on ulkokoppi kesäisin ja talvella ne ovat sisäkopissa.
Kaneilla on ulkokoppi kesäisin ja talvella ne ovat sisäkopissa.
Kaneja ei ole muuten erityisesti huomioitu puutarhassa, koska ne eivät loiki yksikseen ja vapaasti puutarhassa.
Voikukkia ja vuohenputkea ne syövät mielellään, niin paljon kuin jaksamme kitkeä.
Joten ne ovat periaatteessa apulaisiani.
Tässä pupumme pomppivat leikkimökin sängyllä.
Kanien ulkokoppi on leikkimökin takana.
Voikukkia ja vuohenputkea ne syövät mielellään, niin paljon kuin jaksamme kitkeä.
Joten ne ovat periaatteessa apulaisiani.
5. Miten rentoudut puutarhahommeleiden jälkeen?
Rentoudun puutarhahommeleilla.Vaikka työskentelenkin puutarha-alalla,
omassa pihassa puuhailu on kuitenkin erilaista ja rentouttavaa.
Unohdun pihalle aina kuopsuttelemaan liiankin pitkäksi aikaa ja havahdun aivan kaameaan nälkään.
Yleensä puutarhahommeleiden jälkeen syön ja istuskelen ja tuijottelen kasveja ja pihaa.
Ja päässä surraa uusia suunnitelmia...
En jatka haastetta tiettyihin blogeihin.
Vaan toivon, että haasteen ottaisivat vastaan ne bloggarit, jotka eivät ole vielä haastetta saaneet.
Laittakaa kommenttikenttään viesti, niin osataan tulla kurkkaamaan teidän blogeihin.
Aurinkoista viikon alkua!
Ja hyvää talvilomaa keillä se jo on!
Meillä täällä Hämeessä tullaan ensi viikolla perässä...
Sinulla on niin kaunis ja valmiin tuntuinen piha.
VastaaPoistaLehtokotiloita minäkin inhoan, mutta minkäs teet, kun niitä joka vuosi tuntuu tulevan aina vain enemmän. Pidän etikkaliemipurkkia aina lähistöllä ja sinne nakkaan kotiloita. Joskus tulee tosin sellainen tunne, etteivät ne lopu millään ja saatan potkia niitä pois näkyvistä. Sitten taas ryhdistäydyn.
Kiitos Between!
PoistaItsekin olen tyytyväinen että perustoiminnot ovat valmiita, mutta muuten tuntuu ettei piha ole koskaan valmis. Tulee aina jotain muutoksia, jotka synnyttävät uusia muutoksia. Mutta toisaalta sehän on tän puutarhaintoilun yksi hauskuus. Aina jotain tapahtuu.
Viime kesänä meilläkin oli eka kesä, kun kotiloita alkoi olla aika hallitsematon määrä. Täällä maalla on mahdoton pitää kaikki ojat ym. puhtaana, varsinkaan naapurin pellonlaidoista. Tykkään luonnonkukista ja luonnonmukaisesta maalaismaisemasta, mutta kotiloiden suhteen se on aika armotonta. Nekin rakastavat luonnonmukaisia alueita.
Mahottoman kaunista :) Kiitos kivasta postauksesta. Vaikka oletkin ammattilainen, niin voinen antaa yhden vinkin. Ainakin meillä toimii erittäin hyvin. Nimittäin koivun alle on tehty kivikokasveille paikka, aika laajakin.On ollut piaan kymmenen vuotta. Siinä menestyvät erittäin hyvin kaikki kuivuutta ja paahdetta kestävät kivikkokasvit ;)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaKaikki vinkit otetaan mielihyvin vastaan! Näissä puutarha-asioissa ei ole ketään kaikkitietävää tai niin ammattilaista, ettei aina olisi jotain uutta opittavaa. Kokemuksia on mukava vaihtaa. :)
Kaikki kivikkokasvit; esim. ajuruohot ja maksaruohot ovat varmasti oivia vaihtoehtoja tuohon kuivaan paikkaan. Ajattelin myös kokeilla rinneangervoa, siitä on monilla hyviä kokemuksia koivujen alla.
Hienoja kuvia, rinne on niin kaunis ja rehevä! Lehtokotilot on myös mun inhokkeja. Meillä niitä ei vielä ole vaivaksi, mutta lähettyvillä on... Tosi ikävä vaiva. Vielä pahempi harmi on Espaniansiruetanat. ONNEKSI niiltä on vältytty!
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaTämä meidän seudun lehtomainen rehevyys on myös tosiaan hyvää lehtokotiloiden asumusaluetta. Alkuvuosina yritin saada kaikki paikat peitettyä maanpeittokasveilla ja rehevillä rikkaruohojen estäjäkasveilla. Nyt nuo samat kasvit ovat hyviä lehtokotiloiden lymypaikkoja. Mutta kai tämä puutarhanlaitto on loputonta tasapainoilua luonnon kanssa. Opettaa nöyryyttä, kun huomaa ettei luontoa voi hallita.
Mieheni serkuilla Riihimäellä on todellinen ongelma niiden Espanjansiruetanoiden kanssa. Onneksi niitä ei ole täälläkään vielä näkynyt ja toivottavasti eivät löydäkään tänne.
Onpa söpöset kanit! Meillä on yksi iso koivu keskellä pihaa. Sen lähettyvillä ollut syyshortensia ei jaksanut kasvaa ja heitti henkensä...
VastaaPoistaKiitos Maria! :) Kanit kyllä sulattaa monen raavaan miehenkin sydämen.
PoistaKoivut ovat kyllä mahdottomia juomareita, ja niiden juuret ylettyvät yllättävän laajalle alueelle. Mutta toisaalta ne ovat niin mahdottoman kauniita. Joskus niistä on myös hyötyäkin. Alapihallamme olisi varmasti vähän liiankin märkää, jos siellä ei olisi koivuja.
Ihana piha teillä! Koivujen luo on vaikeaa laittaa kasvamaan mitään, koska imevät todellakin kaiken veden maasta :(
VastaaPoistaVuorenkilpi meillä jaksaa kuitenkin kasvaa ja kukkia koivun alla :-)
Lehtokotiloita meidänkin tontin rajalla pyörii, naapurista yrittävät tulla, mutta lyhyt nurmikko ja kerääminen ovat toistaiseksi toimineet aika hyvin :-) Samoin tuhkaa levitän säännöllisesti tonttien rajalle, eivät tykkää siitä, tuhka toimii ihan samalla tavalla kuin ferramol, eli etanat kuolevat liman eritykseen!
Pidän tämän haasteen mielessä, on kivat kysymykset! Laitan infoa sitten jos ehdin vastaamaan :-D
Kiitos Tuitiina! :)
PoistaVuorenkilpi on monen inhokki, mutta se on hyvä kasvi juuri noihin kuiviin paikkoihin ja sellaisiin kohtiin joihin haluaa peittävää ja helppohoitoista kasvillisuutta. Mullakin on muutamassa pahassa paikassa vuorenkilpeä ja ne ovat menestyneet siellä melkein hoidotta. Vuorenkilpeä on myös valkokukkaísta lajiketta olemassa. Itselläni on sitä perinteistä mallia.
Tuhka on hyvä vaihtoehto ferramolille, joka on törkeän kallista. Ja tuhkahan samalla lannoittaakin. On olemassa myös etananestokangasta, joka sisältää kuparia, jonka hajua kotilot inhoaa. Mutta tuo kangas pitäisi jättää maanpintaan, jotta se tehoaisi. Eikä sitä voi tietenkään kaikkialle levittää. Mutta esim. kasvimaan reunoihin se on tehokas apu.
Kiva jos otat haasteen vastaan, täytyy tulla kurkkimaan sun blogiin. :)
Upea tuo rinnealue, ihana talo ja suloiset puput!
VastaaPoistaKiitos Satu! :)
PoistaKivat vastaukset ja kauniit kuvat. Onneksi meidän puutarhamme on säästynyt noilta lehtokotiloilta lähes täysin. Muutama vuosi sitten ostotaimien mukana muutamia kotiloita rantautui pihaamme ja otin heti kaikki mahdolliset keinot käyttööni niiden hävittämiseksi. Tein joka ilta tarkastuskierroksen puutarhassa ja syydin ferramolia kaikkiin mahdollisiin lymypaikkoihin. Nykyään uudet ostotaimet joutuvat tarkkaan syyniin mahdollisten kotiloiden takia ja istutuskuoppaan ja taimen ympärille laitan välillä varmuudeksi Ferramolia mahdollisten mullassa lymyävien munien vuoksi.
VastaaPoistaKiitos Kruunu Vuokko! :)
PoistaIhana että on vielä alueita joihin lehtokotilot eivät ole löytäneet.
Nuo ilkimykset alkaa olla kyllä todellinen ongelma monelle taimistollekin. Lahden seudulla niitä on melkein joka taimistolla ja joskus ne saattavat tulla esim. kuorikatteenkin mukana. Tämä on monelle yrittäjällekin vaikea ongelma. Niitä kun ei haluaisi kenellekään asiakkaalle levittää.
Tuo sinun keinosi laitaa uusien taimien ympärille ferramolia on hyvä. Monet laittavat uudet taimet vähäksi aikaa tarkkailuun ennen istuttamista ja ripottelevat ferramolia purkkiin. Myös juurien ja mullan pois peseminen auttaa. Mutta toisaalta on aika turhaa ostaa silloin hyvin juurtuneita astiataimia ja sitten pestä kaikki multa juurten ympäriltä pois.
Kasvivalinnoilla voi myös vaikuttaa kotiloiden viihtymiseen. Esim. havukasvejahan ne eivät syö, mutta kyllä ne niiden alla viihtyvät.
Kaikkia keinoja tietysti kannattaa käyttää. Lehtokotilot ovat ärsyttävä riesa, tosin eivät ne ole puutarhan kuolemantuomio, vaikka aluksi saattaa niin tuntuakin.
Tosi mahtava rinne!
VastaaPoistaMinulla koivujen alla kasvaa idänvirpiangervoa.
Kiitos Taina! :)
PoistaTuosta kuvasta ei varmasti näkynyt, mutta mulla yrittää kasvaa idänvirpiangervoa ihan tienreunassa. Istutin ne toissa kesänä ja vähän kohopenkkiin. Toistaiseksi ne ovat aika hyvin siinä viihtyneet. Idänvirpiangervo on kyllä mahtava kasvi, se viihtyy aika monessa paikassa ja on peittävä ja rehevä vanhanajan kasvi.