Kalastajan kevättakki

Meidän Tuija-kalastaja on jaksanut kalastaa koko talven.

Jouluna tosin sillä oli myös lahjan kuljetushommia.

Naapurin lapset keksivät, että tonttu kalastaa lahjoja heille.

Voit katsoa joulukuvat täältä. 

Koko kalastajan- ja veneen tarinan löydät täältä.

Mutta nyt on kevättakin aika, niinkuin muillakin ikivihreillä, varjostusta vaativilla kasveilla.

Vaahteramäki sijaitsee kakkosvyöhykkeellä Päijät-Hämeessä. 

Täällä hyvä muistisääntö kevätsuojaukseen on Salpausselän kisat tai maaliskuun alku.

Suojaukseen voi käyttää ilmavaa säkkikangasta tai uv-suojattua vihreää suojakangasta.

Syksyllä asetetut tukikepit auttavat suojan asettamista

 mutta ilman tukikeppejäkin pärjää kunhan laittaa suojat ilmavasti.

MIKSI SUOJATAAN?

Kun kevätaurinko alkaa paistaa lämpimästi kasvi luulee kevään koittaneen 

ja alkaa haihduttaa ja kasvaa. 

Mutta juuret ja maa on vielä jäässä eikä kasvi saa vettä. 

Pahimmassa tapauksessa kasvi haihduttaa itsensä hengiltä ja kuolee.

Tuijat (Thuja) tarvitsevat varjostusta ainakin 4-5 vuonna istutuksen jälkeen.

Samoin pylväs- ja pilarikatajat (Juniperus communis)

kaipaavat suojaa.

Kartiovalkokuuset (Picea glauca ´Conica`) ovat erittäin herkkiä kevätvaurioille.

Mutta uusituivat myös itse ja korjaavat yleensä vauriot uudella kasvulla.

Kartiovalkokuusia suojaan useamman vuoden kuin tuijia. 

Ne on myös helppo suojata, koska korkeutta niille ei yleensä tule 150 cm enempää.

Ikivihreät alppiruusut (Rhododendron) hyötyvät myös varjostuksesta.

Tänä keväänä moni ikivihreä kasvi on varmasti ihmeissään, kun lumen antamaa suojaa ei ole. 

Laitoin varmuuden vuoksi varjostuskankaat myös viime kesänä istuttamieni pallotuijien (Thuja occidentalis ´Danica` ja ´Globosa`) päälle. Viime vuosina ei ole tarvinnut paljon miettiä matalien havukasvien suojaamista, kun ne ovat olleet lumen suojissa huhtikuun alkupuolelle asti.

Varjostuskankaasta ei ole haittaa, vaikka suojaisi maanmyötäiset havutkin, ihan varmuuden vuoksi. 

 Tuivio (Microbiota decussata) 

ei tarvitse suojausta vaikka näyttääkin tähän aikaan vuodesta punaruskealta. 

Kaunis vihreä väri palautuu keväällä.

Myöskään vuorimännyt (Pinus mugo) eivät tarvitse suojausta.

Varjostuskankaita kannattaa pitää niin kauan kunnes maa on sulaa.

Mielenkiintoista nähdä milloin maa on sulaa, monessa paikassa se taitaa olla jo nyt ainakin muutaman sentin sulaa.

Ikivihreitä kasveja voi myös, vähän keväämmällä, kastella lämpimällä vedellä. 

Puulla, joka luo varjoa, 

on aurinkoa oksissaan.

- Felix Renner-

Kevättä helmikuussa

terttuselja Sambucus racemosa

Haahuilin tänään pihalla ja pilkistihän se kevät jo monesta paikasta. 

Linnut lauloivat ja vesi tippui räystäästä.

 himalajankataja Juniperus squomata ´Holger`

hopeahärkki Cerastium tomentosum

kiiltoleimu Phlox carolina

krookus Crocus  pilkistää jo maasta.

 rohtosormustinkukka

Digitalis purpurea

terttuselja

Sambucus racemosa

pallotuija Thuja occidentalis ´Danica`

 ja tuoksukurjenpolvi Geranium macrorrhizum

Tuoksukurjenpolvet ovat kauniin vihreitä heti, kun lumi alkaa sulaa.

herttavuorenkilpi 

Bergenia cordifolia

vuorimänty

Pinus mugo 

 Puiden välistä pilkottava järvi on jo aika tumma eikä pelloillakaan ole paljon lunta.

valkoinen pihasyreeni

Syringa vulgaris ´Alba`

Ruoho on aika vihreää aidan tällä puolen...

Ja ulkona tuoksuu jo multa...

Ihanaa!

Kesäkukkia Linnanmäellä

pikkupetunia/japaninkello

(Calibrachoa)

Tykkään huvipuistoista, mutta en ehkä ihan perinteisellä tavalla.

Pelkään ja voin pahoin  itse huvipuistolaitteissa, mutta lähden mielelläni muun perheen laukunkantajaksi ja seuraksi huvipuistoihin. 

Huvipuistoissa on hienosti panostettu kesäkukkaistutuksiin 

ja sieltä voi saada vinkkejä iloiseen kasvien yhdistelyyn.

Kun muu perhe kieppuu laitteissa, nautiskelen kauniista kesäkukkaistutuksista ja syön jäätelöä.

Nämä kuvat ovat kesältä 2012 Linnanmäeltä. 

Toivottavasti ne auttavat haaveilun ja suunnittelun alkuun, mitä kaikkea laittaisikaan tänä kesänä.

Kaikki nämä kesäkukat tykkäävät aurinkoisesta tai puolivarjoisesta paikasta.

siniviuhka

(Scaevola aemula)

 hopeavillakko/hopealehti (Senicio cineraria)

kesäbegonia (Begonia Semperflorenses-ryhmä)

ryhmäsamettikukka (Tagetes patula)

pelargonia (Pelargonium Zonale-ryhmä)

sinitähtönen (Ageratum houstonianum)

heliotrooppi (Heliotropium arborescens)

kesäbegonia, lempinimiltään annansilmä/jääkoivu/pikkubegonia (Begonia Semperflorenses-ryhmä)

1. ruukku                                   kääpiösamettikukka (Tagetes tenuifolia)

kesäpäivänhattu (Rudbeckia hirta var. pulcherrima)

härmesalvia (Salvia farinacea)

isotsinnia (Zinnia elegans)

amppelivaula (Lophospermun erubescens)

2. ruukku                                      kääpiösamettikukka (Tagetes tenuifolia)

kesäpäivänhattu (Rudbeckia hirta var. pulcherrima)

kesäpäivänhattu (Rudbeckia ´Prairie Sun`)

härmesalvia (Salvia farinacea)

isotsinnia (Zinnia elegans)

suikeroalpi (Lysimachia nummularia ´Aurea`) monivuotinen

amppelivaula (Lophospermun erubescens)

3. ruukku                                         syyspäivänhattu (Rudbeckia laciniata)

kesäpäivänhattu (Rudbeckia hirta var. pulcherrima)

härmesalvia (Salvia farinacea)

isotsinnia (Zinnia elegans)

isosamettikukka (Tagetes erecta)

suikeroalpi (Lysimachia nummularia ´Aurea`) monivuotinen

amppelivaula (Lophospermun erubescens)

ruukku edessä                                ryhmäsamettikukka (Tagetes patula)

suikeroalpi (Lysimachia nummularia ´Aurea`) monivuotinen

lännenhirssi, luutahirssi (Panicum virgatum ´Fountaine`)

kesäpäivänhattu (Rudbeckia ´Prairie Sun`)

ryhmäsamettikukka (Tagetes patula)

isosamettikukka (Tagetes erecta)

pikkupetunia/japaninkello (Calibrachoa)

nukenkaulus (Brachyscome iberidifolia)

lännenhirssi, luutahirssi (Panicum virgatum ´Fountaine`)

ryhmäleijonankita (Antirrhinum majus Nanum-ryhmä)

pelargonia (Pelargonium)

hopeakäpälä (Helichrysum petiolare)

amppelivaula (Lophospermun erubescens) 

pikkupetunia/japaninkello (Calibrachoa)

huovinkukka (Sanvitalia)

tarhapetunia (Petunia x hybrida)

riippapelargonia (Pelargonium peltatum)

punakosmoskukka (Cosmos bipinnatus)
jättiverbena (Verbena bonariensis)

sinisalvia (Salvia patens)

hopeakäpälä (Helichrysum petiolare)

siniviuhka (Scaevole aemula)

amppelivaula (Lophospermun erubescens)

pikkupetunia/japaninkello (Calibrachoa)

tarhapetunia (Petunia x hybrida)

huovinkukka (Sanvitalia)

hämähäkkikukka (Cleome hassleriana)

punarevonhäntä (Amaranthus caudatus)

lännenhirssi, luutahirssi (Panicum virgatum ´Fountaine`)

siniviuhka (Scaevola amemula)

hopeakäpälä (Helichrysum petiolare)

EARTH LAUGHS IN FLOWERS.

-Ralph Waldo Emerson-

Mukavaa viikonloppua

ja hyvää hiihtolomaa!

Esikot

Primula (suom. ensimmäisenä kukkiva)

huone-esikko

Primula obconica

Rakastan esikoita. 

Ne tuovat kevään väreillään ja tuoksullaan.

Huone-esikko kestää paremmin sisällä lämpimässä kuin tarhakääpiöesikko.

Sen voi saada säilymään ja kukkimaan vuodesta toiseen. 

Syksyllä kannattaa leikata kukkavarret ja sijoittaa kasvi viileään paikkaan. 

Autotalli tai muu viileähkö paikka on sopiva.

Keväällä huone-esikko kannattaa istuttaa uuteen ruukkuun ja kukista saa nauttia uudelleen.

Huone-esikkoa kannattaa lannoittaa vähätyppisellä lannoitteella kukinnan ajan.

Huone-esikkoa ei voi istuttaa ulos.

tarhakääpiöesikko

Primula Vulgaris-ryhmä

Tarhakääpiöesikko pitää viileästä. Siksi se voi nuupahtaa aika nopeasti sisällä.
Esimerkiksi viileähköllä lasiverannalla, se säilyy kauniina pitkään,
kun ei anna sen päästä kuivaksi missään vaiheessa.
Tarhakääpiöesikko tykkää valoisasta paikasta.
Ja sen voi istuttaa keväällä ulos.

Hyvää Ystävänpäivää!

       

kuva Adam Grey

                                                                                                                                                                                                          

Tämän kuvan myötä toivotan

Hyvää Ystävänpäivää!

Winston Howes istutti tämän tammimetsän Janet vaimolleen.

Tammien keskelle muodostuu sydämen muotoinen niitty.
Sydämen kärki osoittaa kohti paikkaa, jossa Janet kasvoi.

 "Friendship is a sheltering tree."

-  Samuel Taylor Coleridge- 

Viljelykierto

Crop rotation

kasvimaa elokuussa

To plant a garden 

is

to believe in tommorrow.

- Audrey Hepburn-

kasvimaa kesäkuun alussa

Kun tähän aikaan vuodesta haaveilemme siemenluetteloita lukien, 

on hyvä suunnitella myös kasvimaata.

Täällä Vaahteramäellä minulla on pieni ´laatikkomuotopuutarha`, 

jossa toteutan neljän vuoden viljelykiertoa.

 Laatikkoviljelyssä on erityisen helppo toteuttaa viljelykiertoa 

ja vaihtaa kasveja vuosittain kussakin laatikossa.

Mutta myös vanhalle kasvimaalla voi helposti ryhtyä toteuttamaan viljelykiertoa.

kasvimaa keväällä

Viljelykierron hyötyjä on monia.

- Maa pysyy multavana ja runsasravinteisena

- Estetään maassa säilyviä, tiettyn kasvilajiin tai -heimoon 

erikoistuneita kasvitauteja tai tuholaisia talvehtimasta.

- Vähentää rikkakasvien määrää

- Eri kasvilajit ottavat maasta eri ravinteita ja käyttävät niitä eri määriä.

- Hernekasvit sitovat ilmasta typpeä 

ja kun syksyllä kuivat kasvinjäänteet käännetään maahan, 

maahan on tullut runsaasti uutta typpeä ja muitakin ravintoaineita.

- Juurikaskasvit kuohkeuttavat maata syvältä.

kasvimaa marraskuussa

ESIMERKKEJÄ 

NELJÄN VUODEN VILJELYKIERROSTA

Kasvit siirtyvät vuosittain seuraavalle lohkolle.

Näin kukin lohko on kolme vuotta ´vapaa` kustakin kasvisuvusta.

Neljän vuoden viljelykierto kasvisukujen mukaan.

1. lohko kaalikasvit

2. lohko palkokasvit

3. lohko sipulikasvit

4. lohko juurikaskasvit

Viljelykierto kannattaa miettiä omien viljelytarpeiden mukaiseksi

ja tietysti lohkoja voi olla myös enemmän kuin neljä.

Siemenvinkki haaste

Kelloköynnös

Cobaea scandens

All the FLOWERS of tomorrow
are in the SEEDS of today.

Sain Karolinalta Karolinanpuutarha -blogista mielenkiintoisen haasteen:

Haaste Puutarha Ystäville

- Kerro kuvin parhaat siemenvinkkisi. 
Mistä olet siemenet hankkinut, miten kasvattaminen onnistui? Esikasvatitko?
Laita haaste blogissasi eteenpäin.

MISTÄ OLEN SIEMENET HANKKINUT?

Siementen hankintapaikkoja on monia,

vaikka olen vielä pitäytynytkin kylvöissäni aika simppeleissä kasveissa.

-Tilatut siemenet
Olen tilannut siemeniä, usein kimppatilauksena ystävien kanssa.
Hyötykasviyhdistykseltä 
tai
Maatiaiselta
En ole vielä päässyt niin pitkälle, että olisin tilannut siemeniä ulkomailta.

-Messuilta ostetut
Messuilta on aina tarttunut jotain mukaan.
Villi niitty tarjoaa kukkasipulien lisäksi myös vähän erikoisempia ja vanhojen lajikkeiden siemeniä.
Niitä voi tilata, itse olen ostanut niitä messuilta.
Myös Tukholman puutarhamessuilta tarttui siemeniä mukaan.

-Ulkomailta ostetut
Vaikka en ole tilannut siemeniä ulkomailta, olen ostanut niitä matkoilla käydessä.
Tosin kaikkialta ei voi tuoda siemeniä. Kannattaa ottaa selvää kunkin maan rajoituksista etukäteen.

-Puutarhakaupat
Aina ei kannata mennä merta edemmäs kalaan.
Paikallisissa puutarhakaupoissa on usein todella hyvät valikoimat
ja ennenkaikkea ammattitaitoista henkilökuntaa, joka opastaa tarvittaessa.
Suosittelen Vääksyn Viherkukkaa
tai lähinnä olevaa Viherrinki myymälää.

Mutta siementen kanssa minulla käy usein samalla tavalla, kuin syksyllä kukkasipulien kanssa.

Hankin tilaamalla tai puutarhamyymälästä ostamalla suurimman osan, mutta en malta joka kauppareissulla olla tarkistamatta kunkin kaupan siemen- tai kukkasipuli tarjontaa.

 Katson aina läpi Siwat, Salet ja Lidlitkin.

Kukkasipulit saan aina kaikki maahan,

 mutta siemeniä minulla on aina yli tarpeen ja ohi suunnitelmien.

ESIKASVATUS

Olen vuosi vuodelta vähentänyt esikasvattamista. 

Jotenkin olen alkanut arvostamaan  ammattiviljelijöiden ammattitaitoa.

Esim. tomaatin taimet ostan aina valmiina, koska tarvitsen niitä yleensä 3-5 tainta

 ja saan eri lajikkeita läheltä kasvatettuina.

Muutamia kasveja kuitenkin on todella helppo esikasvattaa,

ilman täydellisiä olosuhteita.

Iso samettikukka Vanilla F1

Tagetes erecta

-kylvetään maalis-huhtikuussa

-siirretään ulos hallojen mentyä

Tavallista samettikukkaa suorakylvän joskus kasvimaalle. 

Se ehtii hyvin kukkia, vaikkei sitä esikasvatakaan. 

Mutta tietysti esikasvattamalla kukista voi nauttia aiemmin.

Basilika

Ocinium basilicum

-kylvetään huhtikuun alussa

-siirretään ulos hallojen mentyä, todella hallanarka

 Kelloköynnös

Cobaea scandens

-kylvetään helmikuussa

-liota siemeniä ennen kylvämistä noin tunnin ajan

-siirretään ulos hallojen mentyä

Kylvän joka vuosi kelloköynnöstä. Noin 75% kylvöistä onnistuu. 

Mutta joskus kylvöajankohdasta tai kesän säistä johtuen, 

taimet eivät meinaa ehtiä kukkimaan. 

Kelloköynnös tykkää todella lämpimästä paikasta.

 Pelargonia

Pelargonium

- Kylvetään tammi- tai viimeistään helmikuussa

Kylvin muutamia vuosia sitten pelargoneja. Onnistuin kasvattamaan noin kymmenen tainta. 

Mutta en saanut niitä kukkimaan ensimmäisenä kesänä.

Niistä kymmenestä tuli kuitenkin vankkoja ja emotaimet ovat vieläkin elossa.  

Olen saanut lisättyä niitä joka vuosi pistokkaista.

Punakosmos (Cosmos bipinnatus) on myös kylvölistallani vuosittain.

SUORAKYLVÖ

Tykkään kesäkukista joita voi kylvää suoraan maahan.

Sinisievikki

Nemophila menziesii

Sinisievikkiä kylvän joka vuosi kukkapenkkeihin ja astioihin.

Ja joskus huomaan että se on kylväytynyt ehkä itsekin edellisen vuoden siemenistä.

Ihmetyksekseni huomasin, etten löytänyt yhtään kuvaa sinisievikistä. Joskus jotain ´yleistä ` mutta niin rakasta, ei ole tajunnut edes kuvata. Ensi kesänä korjaan tämän virheen.

Myös Lobeliaa  (Lobelia) kylvän suoraan kesäkukka ruukkuihin, ilman esikasvatusta.

Iisoppi

Hyssopus officinalis

-Kylvetään maaliskuussa, mutta itse olen kylvänyt 

sekä valkoista että sinistä iisoppia suoraan avomaalle.

-Kylväytyy myös itse

- Iisoppia sanotaan myös Suomen laventeliksi. 

-Helppo, monivuotinen ja kaunis reunuskasvi.

Erilaisia tuoksuherneitä 

Lathyrys odoratus

olen esikasvattanut. 

Mutta nykyään melkein laitan niiden siemeniä,  suoraan kesäkukka-ruukkuihin aikaisin keväällä.

Ne ovat kauniita joko köynnöstäessään  ylöspäin tai  laskeutumassa alaspäin.

Esikasvatus kyllä aikaistaisi kukintaa. 

Latvon niitä kasvatuksen alussa, niin niistä tulee monihaaraisempia.
Hyvä ajankohta ensimmäiselle latvomiselle on, kun taimessa on vähintään neljä lehtiparia.

Otan myös siemenet talteen seuraavaa vuotta varten.

Seuraavia tuoksuherne lajikkeita olen kokeillut:
- Ballerina Blue (vaaleanpunainen)
-Royal White (valkoinen)
- Wild Italian (kukinnossa kaksi eri lilan sävyä)
- Mrs. Collier (kermanvalkoinen, vuodelta 1907)

Ja kasvimaalle kylvän tietysti suoraan, monia simppeleitä vihanneksia ja yrttejä joka vuosi.
Tänä vuonna aion kokeilla myös Japanilaisia maustevihanneksia.
Osan siemenistä ostin Japanista,
mutta myös Suomessa myydään Japanilaisten maustevihannesten siemeniä.

Tammi

Quercus robur

- Tammen terhoja tuikin maahan ja meillä linnutkin kuljettelevat terhoja ympäriinsä.

Pieniä tammen alkuja putkahtaakin sieltä täältä. 

Siirrän ne sitten parempaan kasvupaikkaan, kun ovat vähän kasvaneet.

- Viime kesäiseltä Viron reissulta nappasin Punatammen (Quercus rubra) terhon.

Tulevaisuus näyttää saanko kasvatettua siitä itselleni oman puun.

ITSEKYLVÄYTYVÄT KASVIT

Puutarhassa on monia itsekylväytyviä kasveja, jotka putkahtelevat milloin mistäkin.

Välillä ne ilahduttavat ja joistakin tuntuu olevan vähän riesaakin.

Mutta välillä tekee puutarhurille hyvää huomata, ettei kaikki ole aina omassa hallinnassa.

Orvokki

Viola

- Orvokit siementävät itsekin, jos siemenkotia ei nypi.

- Nypityt siemenet ja muut roskat heittelen aina tiettyyn kukkapenkkiin, 

ja minulla kasvaa mitä erilaisempia orvokkeja vähän joka puolella.

Siirtelen niitä välillä ruukkuihin ja paremmille paikoille.

 Akileija

Aquilegia

- Akileijoja olen kylvänyt suoraan maahan, mutta ne kylväytyvät myös itsekin. 

Ja joskus risteytyvät yhä mahtavammiksi väriyhdistelmiksi.

Rohtosormustinkukka

Digitalis purpurea

- Olen suorakylvänyt sormustinkukkia alunperin kahtena peräkkäisenä vuotena.

-Nyt ne kaksivuotisina kasveina pitävät, vähän turhankin hyvin, huolen kylväytymisestään.

-Joudun välillä niitäkin vähän siirtelemään paremmille paikoille. Ja myös ystäville on riittänyt jakamista.

Unikko 

Papaver

-Myös unikot kyllä pitävät huolen kylväytymisestään.

- Mutta niitäkin voi jaella sitten ystäville.

TÄMÄN SIEMENVINKKI-HAASTEEN

 JAAN ETEENPÄIN KAIKKIIN IHANIIN PUUTARHABLOGEIHIN.

JA OLISIN ILOINEN,

 JOS TE LUKIJATKIN KOMMENTOISITTE JA JAKAISITTE OMAT KOKEMUKSENNE JA SIEMENVINKKINNE, MEIDÄN KAIKKIEN ILOKSI.

Kommentoida voi tähän blogiin tai Versoja Vaahteramäeltä- facebook -sivuilla.

Lopuksi vinkki kevättä odottaville:

 Mielen Lumoa -blogissa on meneillään siemenarvonta.

Käykää osallistumassa.