INSTAGRAM

torstai 16. tammikuuta 2014

Japanin terveisiä osa III


Tässä Japanin terveisten kolmannessa osassa on kuvia
 kauniista, pienestä ja vanhasta kylästä vuorilta.

Kylän melkein jokaisessa  talossa ovat samat suvut (ties monennessa polvessa) 
asuneet vuosikymmeniä. 
Joten puutarhatkin ovat vanhoja ja niiden hoitoa jatketaan sukupolvelta toiselle.
Täällä kävellessä tuli sellainen olo, että me "kaikki tänne ja heti"-sukupolven edustajat, 
ei taideta ymmärtää mistään mitään.


 Puita oli leikattu kartioksi ja ´sieneksi`. 



 Japanissa puita ei muotoilla pelkästään leikkaamalla.
Mäntyjä muotoillaan usein taivuttamalla ja avaamalla liioitellusti sen luonnollista muotoa.
Perinteisen tavan mukaisesti bambutukikepit kiinnitetään narulla levittämään oksia niin, että syntyy vaikutelma vanhasta tuulessa kasvaneesta männystä. 
Kun vaikutelma on saavutettu ja se on pysyvä, voidaan tukipuut irroittaa.
 Tämä toimenpide vaatii jopa vuosikymmeniä. Tämäkin puu on kuullemma yli sata vuotta vanha.


Usein portin pieleen kasvatetaan mänty, jonka yksi oksa kasvaa tai kasvatetaan portiksi.
Porttia nimitetään nimellä mon-kaburi (門被り) eli gate covering.
 Se alittaminen merkitsee että nyt tultiin yksityiselle alueelle. 

Männyt pidetään avoimina ja niiden kasvua voidaan kontrolloida vuosikasvainten nyppimisellä.
Suomessa vuosikasvaimia voidaan nyppiä alkukesästä, ennen juhannusta sekä metsämännystä (Pinus sylvesris) että vuorimännyistä (Pinus mugo).
Lisää asiasta voi kurkata vuorimäntyjen typistys -postauksesta.

Japanissa kasvaa puutarhoissa erilaisia männyn lajikkeita. 
Kuten japaninpunamäntyä (Pinus densiflora ´Umbraculifera`), japaninmustamäntyä (Pinus thungergiana) ja euroopanmustamäntyä (Pinus nigra). Mutta myös ihan tavallista metsämäntyä (Pinus sylvestris) näin vuorilla. 
Japaninpunamännyn sekä euroopanmustamännyn kääpiömuotoja löysin suomalaisten taimistojen nettisivuilta, 
mutta itselläni ei ole niistä mitään kokemusta.
Olisi kiva kuulla,  jos joku teistä blogin lukijoista tietäisi niistä enemmän. 



 Männyt ovat usein taivutettu, ikään kuin tuuli olisi niitä taivuttanut.
Nuoren, taipuisan puun taivuttaminen aloitetaan, puun ollessa noin kaksi metriä korkea.
Puu istutetaan alkujaankin hieman vinosti maahan. Oksia katkaistaan vuorotellen kummaltakin puolelta. 
Taivuttaminen aloitetaan touko- tai kesäkuussa. Runko ja mutkat taivutetaan kasvamaan puuhun sidottujen seipäiden avulla. Lisäksi puita voidaan muotoilla sitomalla painoja lähelle oksien taipuisia päitä ja näin taivuttaa oksat kaartumaan. Usein puita venytetään ja muotoillaan naruilla tai kivipainoilla talven aikana.






 Voi vain kuvitella miltä täällä näyttää, kun puissa on lehdet
ja myös ruska-aika on varmasti upea.
Aivan ensimmäistä kertaa olen ollut Japanissa ruska-aikaan, näkymät, varsinkin vuorille, olivat henkeäsalpaavat. Mutta se oli kauan ennen digiaikaa...





Japaninkellovaivero (Pieris japonica).

Kertoilkaa kokemuksianne,
jos olette kokeilleet puiden taivuttelua, typistämistä
tai olette hurahtaneet japanilaiseen tai japanilaistyyliseen puutarhaan.
Olisi kiva kuulla kokemuksistanne!
Mukavaa alkavaa viikonloppua!

6 kommenttia:

  1. Kylläpä on hienot kuvat :). Nythän niitä bonsaimäntyjäkin on taimimyymälöissä, ihan tavallisesta metsämännystä tehtyjä. Joten talvehtiminen ei ole ongelmallista mutta aika hintavia ovat. Itse alusta asti kasvattaen ei tietty tule kalliiksi, mutta aikaa kuluu melkoisesti

    VastaaPoista
  2. Kiva että tykkäsit kuvista. Niin, noissa kasveissa hintaan vaikuttaa kasvatusaika, mutta ei malttaisi kasvattaa alusta asti itsekään. Vaikka toisaalta alusta asti kasvatetut kasvit ovat niitä kaikkein rakkaimpia. Tervetuloa uudeksi lukijakseni! Ilahduin kovasti.

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoisia Japaninpostauksia, kiitos sinulle!!! Haaveilen japanilaista puutarhaa/pientä osaa uuden kodin puutarhaamme. Hankin englanninkielisen kirjan ja karolinan puutarha- pinterest sivulle olen kerännyt ideakuvia. Mutta tietotaito vielä puuttuu kokonaan =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Karolina! On ihana haaveilla ja suunnitella näin talvella. Mullakaan ei omassa puutarhassa ole vielä varsinaista japanilaista puutarhanosaa, vaikka siitä haaveilenkin. Ja olenkin suunnitellut että teen joskus japanilaistyylisen puutarhan osan. Tuntuu ettei ainakaan vielä ole tietotaitoa oikeaan japanilaiseen puutarhaan ja sen filosofiaan. Mutta olen ottanut vaikutteita japanilaisesta puutarhasta, ja siinä on paljon oikeastaan suomalaistakin. Joku japanilainen on sanonut että Suomen luonto on suuri japanilainen puutarha. Haaveillaan ja suunnitellaan!

      Poista
  4. On ne kainiita nuo puut ja pensaat, niin erikoisia. Puutarhanhoito on siellä verissä ilmeisesti, kaunista on kertakaikkiaan! Kiitos kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kuvat ilahduttivat! Olen samaa mieltä; kaunista on kertakaikkiaan!

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentista!