Kuluneena viikonloppuna sää todella helli meitä.
Pihahommien alkuun pääsi toden teolla.
Lunta meillä täällä kakkosvyöhykkeella on vielä hieman.
Selaillessani vanhoja kuvia,
oikein järkytyin miten paljon esim. vuonna 2010 oli lunta juuri tähän aikaan.
Tässä pieni kuvavertailu, melkein samoista kohdista täältä Vaahteramäeltä.
Viikonloppuna minulla oli vapaata.
Aika kului kuin siivillä, sain kuitenkin aika paljon aikaan.
Leikkasin omenapuut, siistin perennapenkkejä,
keräilin suurimpia roskia ja oksia nurmikolta
ja leikkelin vähän jo pensaitakin.
Ja haahuilin vaan pihalla ihan fiiliksissä.
Löysin kyllä eläviä lehtokotiloitakin, joita keräilin etikkaliemeen kuolemaan.
Eli puutarhanhoito pääsi täysipainoisesti vauhtiin, iloineen ja suruineen.
Lauantaina pääsin käymään myös Saaren Kartanon Pelargonitapahtumassa.
Siitä lisää ihan omassa postauksessa, kun saan valokuvat vaan setvittyä.
Monet perennat ovat jo heränneet kevääseen.
kattomehitähti
Sempervivum tectorum
komeamaksaruoho
Sedum ´Herbsfreude`
Myös akileijoissa (Aquilegia vulgaris) oli kauniita ruusukealkuja.
kiinanpioni
Paeonia lactiflora
Ihana, ikivihreä
pikkutalvio
Vinca minor
Raparperitkin (Rheum) ovat putkahteneet maan pinnalle.
Puistolumikello
Galanthus nivalis
Sipulikukat ovat jähmettyneet oikeastaan paikalleen.
Paljon on pieniä lupauksia tupsahtanut mullan alta,
mutta ilmeisesti yöpakkaset pelottelevat ne vielä kukkimasta.
Pihahommissa tuli kyllä välillä tunne, että voiko todella olla vasta maaliskuun puoliväli.
Pessimistit sanovat tähän; ettei vielä kannata iloita, vielä tulee kaamea takatalvi.
Mutta kukaan ei ota meiltä pois näitä nautittuja aurinkoisia hetkiä.
Eli nautitaan niistä täysillä, eikä murehdita ja surra mahdollisesta takatalvesta.
Tulee jos tulee, eihän sille sitten mitään mahda.
Voimia ja aurinkoa viikkoonne!