INSTAGRAM

keskiviikko 30. elokuuta 2023

Syysistutus korissa

Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskula Oy:ltä
 


Kesän toivoisi jatkuvan ikuisesti,
mutta onneksi syksyä kohden voi liukua pikkuhiljaa, 
vaikka somistamalla puutarhaa uusilla syysistutuksilla. 
Varsinkin näkyvimmillä paikoilla on kiva fiilistellä vuodenajan vaihteluita kausi-istutuksin. 
Pääoven edessä ja oleskelukuisteilla ei ole kiva katsella ränsistyneitä istutuksia,
 jotka ovat nähneet parhaat päivänsä. 
Siksi vaihtelen tai lisäilen niiden istutuksia monta kertaa vuodessa. 

Koreissa ja ruukuissa olevia istutuksia 
saa tarvittaessa nosteltua rankkasateilta suojaan katon alle,
siksi ne ovat näppäriä varsinkin näin syksyllä.

Koska syysistutukset eivät ehdi kasvamaan ja tuuheutumaan samalla tavalla kuin kesäkukat, 
ne kannattaa istuttaa aika tiuhaan, 
jotta ruukusta tulee heti näyttävän näköinen.
Kasvunvaraa ei tarvita.
Osan kasveista voi myöhemmin syksyllä istuttaa myös maahan.
Esimerkiksi keijunkukka on monivuotinen perenna.


 syklaami
Cyclamen
シクラメン

Valkoinen syklaami on jokavuotinen suosikkini.
Se on kaunis kuin joutsen
ja sen nuputkin ovat niin suloiset.

Olen kirjoittanut enemmän sen hoidosta täällä:


 keijunkukka 
Heuchera ´Silver Scrolls´
ヒューケラ

Myös keijunkukka kuuluu suosikkilistalleni.
Sen eri väriset lajikkeet tuovat elävyyttä puutarhaan,
 niin perennana kuin kausikasvinakin.
Olenkin istuttanut näitä kausi-istutuksisa olleita keijunkukkia 
ympäri puutarhaa ja 
niitä alkaa olla aika kiva määrä variaatioita. 
Vaikka olenkin valkoisten kukkien ystävä, 
haluan tuoda myös kontrastia puutarhaani, juuri näillä eri värisillä lehdillä. 
Varsinkin tummalehtiset kasvit tuovat valkoiset kukat erityisen hyvin esille
 ja luovat niille rauhallisen taustan. 



calluna
Calluna vulgaris 
Gardengirls® Fluffy® 
– The Velvety Heather

Myös hopeiset ja harmaat kasvit ovat mielestäni erityisen kauniita.
Tästä istutuksesta löytyy ihanan samettista callunaa ja hopeacurrya.
Vihreä, valkoinen, hopea ja tummat sävyt ovat toimivia ja upeita yhdessä. 
Jokainen sävy pääsee hyvin esille, 
sekä samalla korostaa myös muiden kauneutta ja väriä.



Callunan takana on
hopeacurry
Helichrysum

lankaköynnös
Muehlenbeckia complexa

Ja kaiken kruunaa kaunis vihreä,
 jota lankaköynnös tarjoilee ryöpsähtelemällä korin reunan yli.



Joko sinä olet vaihtanut jotain kesäkukkia syksyisempiin kaunottariin?


Kaunista elokuun loppua ja syyskuun alkua!




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



sunnuntai 27. elokuuta 2023

Valkoinen kelloköynnös

 

Valkoinen kellokoynnos

kelloköynnös 
Cobaea scandens alba
コベアスキャンデンスアルバ


Kelloköynnös on suosikkini kesäköynnöksistä.
Sen kukat ovat jotain todella upeaa ja maalauksellista.
Valkoinen lajike on tietysti enemmän minun mieleeni, 
mutta kelloköynnös on kaunis myös liilassa sävyssä.


Valkoinen kellokoynnos

Istutin kaksi kelloköynnöksen valmista tainta isoihin ruukkuihin piazzallemme. 
Näin hulppean nimityksen annoin uudelle pienelle terassillemme.
Piazza syntyi tänä kesänä lavankauluskasvimaan tilalle 
ja nyt hyötykasvit kasvavat ruukuissa. 
Takaseinämänä on harjateräsverkosta tehty seinäke,
jossa kelloköynnökset nyt kiipeilee.
Ulkopuolelle piazzaa istutin köynnöshortensian,
mutta sen hidaskasvuisuuden vuoksi kelloköynnökset 
saavat nyt kiipeillä seinämän peittona.

Tuo piazza minulla on vielä kuvaamatta ja esittelemättä teille.
Yritän tehdä sen vielä syksyn aikana.


Valkoinen kellokoynnos

Kelloköynnös on tosiaan meillä Suomessa yksivuotinen kesäköynnös,
jonka voi kasvattaa itse siemenestä tai 
ostaa valmiina taimena keväällä.
Olen kasvattanut joinakin vuosina sen itse,
mutta pitkän esikasvatusajan vuoksi,
olen nykyään ostanut valmiit ja kookkat taimet.
Näin saan vähän etumatkaa ja kukinta alkaa aikaisemmin.

Kelloköynnös on keväällä todella arka kylmälle
ja tänä keväänä jouduinkin peittelemään sitä muutaman kerran. 
Onneksi mitään vahinkoa ei tapahtunut.
Syksyllä se kestää paremmin kylmää
ja voi kukkia vielä todella myöhään,
jos on suht lämmintä.

Kelloköynnös ei pidä kuivahtamisesta, siksi sitä kastellaan ja 
lannoitetaan kesäkukkalannoitteella säännöllisesti koko kasvukauden ajan. 
Paras kasvupaikka sille on suojaisa ja lämmin, 
mutta myös puolivarjo on hyvä.
Aurinkoisina ja lämpiniä kesinä se kukkii runsaammin 
kuin sateisina ja kylminä kesinä.


Valkoinen kellokoynnos

Uskon, että istutan kelloköynnöksiä myös ensi kesänä,
sillä on se vaan niin ihana.




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.




perjantai 25. elokuuta 2023

Viheralueiden suomalaiset perennat

 *Kirjavinkki

    Kirja saatu arvostelukappaleena: 

Viherympäristöliitto ry


Puutarhakirjavinkki


Voi, kuinka kaipasinkaan tämän kaltaista tietokirjaa perennoista aiemmin!

Tänä keväänä ilmestynyt 

Viheralueiden suomalaiset perennat 

on kattava perusteos suomalaisista perennoista.

Sen tekijäkaartiin kuuluu suomalaisia huippuasiantuntijoita kasvialalta.

Sirkka Juhanoja,
Katja Orrainen,
Ella Räty,
Jari Särkkä

ja 

Jyri Uimonen

ovat koonneet yhteistyönä lähes 700 lajiesittelyä 
yksiin kansiin.

Taimistoviljelijöiden

 julkaiseman kirjan takana onkin pitkä projekti ja tutkimustyö.
Kaikki kirjassa olevat perennat ovat olleet viljelyssä ja seurannassa 
sekä julkisilla viheralueilla että yksityisissä puutarhoissa.
Näiden kokemusten pohjalta kirja on perustuu varmaan tietopohjaan
ja soveltuu Suomen oloihin.


Viheralueiden suomalaiset perennat

Galium odoratum
tuoksumatara


Itse käytän puutarhan perusteoksia lähes päivittäin työssäni,
mutta myös vapaa-ajallani.
Eli kirja soveltuu hyvin sekä puutarhaharrastajille että ammattilaisille.

On mahtava inspiroitua ja hakea tietoa selkeistä lajiesittelyistä
ja juuri meidän oloihimme soveltuvista kasveista.
Siksi pidin erityisesti taulukoista ja 
selkeistä kuvista.
Ja siitä kuinka saman kasvin eri lajikkeet on esitelty.
Kunkin perennalajin kohdalla on myös kerrottu hoito-ohjeita.
Pidin myös siitä, 
että kukkivien perennojen lisäksi kirjasta löytyy myös heiniä ja saniaisia.

Puutarhakirjavinkki

Puutarhakirjavinkki

Kirjan anti ei rajoitu vain perennojen esittelyyn, 
vaan sisällöstä saa vinkkejä myös perennojen erilaisiin käyttötarkoituksiin ja -kohteisiin.
Perennat ovat kauniita ryhmäistutuksissa, maanpeittokasveina ja hulevesi-istutuksissa.
Myös dynaamiset istutukset ja monimuotoisuus on esitelty lyhyesti.
Kirjan lopusta löytyy myös loistavat taulukot 
dymaamisten istutusten, katu- ja hulevesi-alueiden  perennoista
Luonnonvarakeskuksen käyttökokeiden mukaan.


Puutarhakirjavinkki

Puutarhakirjavinkki

Puutarhakirjavinkki

Viheralueiden suomalaiset perennat -kirja on ennen kaikkea tietokirja,
mutta sen parissa voi myös kasvattaa haavelistaansa ja inspiroitua.
Ja nyt syksyllähän on ihan loistava aika istuttaa uutta.
Syksyn sateet auttavat kasveja juurtumaan,  
jolloin ne ovat keväällä jo täydessä vauhdissa uuteen kasvukauteen.
Keväällä puutarhassa riittää hommia,
joten kaikki mitä voi tehdä jo syksyllä on helpotusta kevään kiireisiin.
Tähän aikaan vuodesta myös aukkopaikat ja muut tarpeet ovat paremmin 
nähtävillä ja muistissa.


Lämmin suositus tälle jokaisen puutarhurin perusteokselle,
joka on ollut itselläni kovassa käytössä keväästä lähtien.




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.




maanantai 21. elokuuta 2023

Runoilijoiden päivä

Runoilijoiden paiva

 syyshortensia
Hydrangea paniculata  ´Little Lime`  
ノリウツ

Tiesittekö, että tänään vietetään Runoilijoiden päivää?
Runoilijoiden päivä on kunnianosoitus runolle taiteen muotona. 
Kyse ei ole pelkästään runouden luomisesta, 
vaan myös runoudesta nauttimisesta.

Runouden päivän perusti William Sieghart vuonna 1994. 
Hän on brittiläinen yrittäjä, kustantaja ja hyväntekijä. 
Hän on perustanut myös Forward Prizes for Poetry -palkinnot,
jotka jaetaan vuosittain julkisessa seremoniassa Lontoossa.
Forward Prizes for Poetry -palkinnot ovat suuria brittiläisiä runouden palkintoja. 
Joka vuosi palkintoehdokkaiden runot – sekä tuomareiden suosikit – 
kerätään myös Forward Book of Poetry -kirjaan.
Palkinnon on tarkoitus antaa runoilijoille tunnustusta työstään 
ja tuoda runoutta meidän jokaisen arkipäivään. 
Runoja voi lukea matkalla töihin, kadulla, koulussa ja kahvilassa,
kaikkialla.


Runoilijoiden paiva
 ruiskaunokki, ruiskukka
Centaurea cyanus
ヤグルマギク


Itselleni runous on tärkeää. 
Runoja lukiessa moni oma keskeneräinen ajatus selkenee,
 runot lohduttavat,
 ilahduttavat 
ja tuovat ajattelemisen aihetta. 
Sama runo voi puhutella aivan eri tavalla eri lukukerroilla,
omasta elämäntilanteesta ja mielentilasta riippuen.

Olen siis ennen kaikkea runoudesta nauttija. 
Viime vuosina olen kirjoittanut myös muutamia runoja itse, 
ihan omaksi ilokseni. 
Olin kirjoituskurssilla ja siellä opettaja kehotti kirjoittamaan runoja,
 varsinkin haikuja ja tankoja, 
kun kipuilin etten osaa tiivistää tekstiäni. 
Runot ovat hyvää harjoitusta siihen.

Ihailen runoudessa juuri sitä, 
kuinka kaikki sanat ja lauseet ovat niin tarkkaan harkittuja ja
 sanoma tulee esille mahtavan tiivistetysti. 
Vain kaikki oleellinen on säilytetty. 
Vain timantti jää jäljelle.

Runojen kirjoittamisessa ja ylipäätään kirjoittamisessa on mielestäni se parasta,
 että se selkeyttää omia ajatuksia. 
Tuntuu kuin ymmärtäisi itseään paremmin, kun on kirjoittanut ajatuksensa ulos. 
Siksi olen kirjoittanut päiväkirjaa jo lapsesta saakka.


~
”Kirjoittaessa ihmiselle paljastuu, mitä hän oikeastaan halusi sanoa, 
ja kirjoittaessa saattaa jopa rakentua se, mitä haluaa tai halusi sanoa.  
Kirjoittaminen voi paljastaa – tai väittää – 
jotain aivan muuta kuin mitä alkujaan ajatteli 
(tai puolittain ajatteli) haluavansa sanoa. 
Tässä mielessä voidaan väittää, 
että kirjoittaminen kirjoittaa meitä. 
Kirjoittaminen näyttää tai luo (emmekä aina tiedä, kummasta on kyse), 
mitä me hetki sitten halusimme.” 

J.M. Coetzeeta (etelä-afrikkalainen nobelisti) –

~


Runoilijoiden paiva
unikko
Papaver
ヒナゲシ


Runoudessa ja luonnossa on paljon samankaltaista. 
Kauneutta ei näe, jollei pysähdy ihmettelemään. 

~

Luonto on avaramielinen
ja kärsivällinen.
Se ei vaadi eikä soimaa,
vaan odottaa ja antaa.
Se on Luojansa kaltainen,
päästää kiireiset menemään,
mutta puhelee kuunteleville.

Erkki Leminen -

~

Runoja voi lukea kiireellä ja pysähtymättä, 
mutta niiden kauneus jää usein silloin tavoittamatta.
Runot kuitenkin voivat myös auttaa pysähtymään ja rauhoittumaan. 
Siksi niillä on monia hyvää tekeviä puolia. 
Samaa tekee meille luonto ja puutarhanhoito. 
Kun mieli käy ylikierroksilla, 
kokeilen yleensä lukea tai menen puutarhaan tai metsään. 
Alle puolessa tunnissa olo helpottuu ja kehokin rentoutuu.

Suuresti ihailemani kasvitieteilijä Carl von Linné on sanonut: 
”Ihmettele kaikkea, myös kaikkein vähäpätöisintä.”

Pysähtymällä sekä runoista että luonnon ihmeistä ammentaa ja havaitsee eniten.


Runoilijoiden paiva
 syyshortensia
Hydrangea paniculata  ´Little Lime`  
ノリウツ


Luonnolla ja runoilla (ja kaikella kirjallisuudella) 
on myös sellainen yhtäläisyys, 
että kaikki ovat niiden edessä tasavertaisia. 
Jokainen voi nauttia niistä taustasta, iästä tai mistään lähtökohdista riippumatta. 

Suomessa mahtava kirjastolaitos takaa sen, 
että runoja on mahdollisuus lukea, 
vaikka ei olisikaan mahdollisuus hankkia kirjoja itselleen. 
Samalla tapaa jokamiehenoikeus
 ja lukuisat kaikelle kansalle avoimet puistoalueet mahdollistavat luonnosta 
ja kasveista nauttimisen, 
vaikka ei omaa maaplänttiä omistaisikaan.

~

”Lukemisen viehätys, hän ajatteli, kätkeytyi sen puolueettomuuteen. 
Kirjallisuudessa oli jotain ylevää. 
Kirjat eivät piitanneet siitä, 
kuka niitä luki vai lukiko kukaan. 
Kaikki lukijat olivat tasavertaisia, 
hän itse niiden mukana.”

Epätavallinen lukija 
Alan Bennet-

~

Ruoilijoiden paiva
neilikka
Dianthus
 Carnation
 カーネーション



Itselläni on paljon suosikkirunoilijoita. 
Luen monien suomalaisten runouden suurmiehien ja -naisien runoja,
 kuten Eino Leinon, Saima Harmajan ja Eeva Kilven runoja. 

Nykyrunoilijoista ehdoton suosikkini on Elina Salminen.
 Hän kirjoittaa runoja arkisista asioista todella armollisesti. 
Niistä löydän usein itseni ja omia kipuilujani, mutta myös ilon hetkiäni. 
Elinan kirjat ovat monta kertaa luettuja ja itkettyjä. 
Niistä olen saanut myös lohtua ja vertaistukea.

Jos haluat tutustua Elinan runoihin, 
niitä voi käydä lukemassa myös instagramin puolelta:


Olisi kiva kuulla, pidätkö sinä runoista?
Ketkä ovat suosikkirunoilijoitasi? Ja miksi pidät juuri niistä?


Nautitaan tästä runoilijoiden päivästä 
runoja lukien ja kirjoittaen. 




sunnuntai 20. elokuuta 2023

Rouva ´Huldine´ huoleton

 Rouva ´Huldine` huoleton

tarhaviinikärhö
Clematis Viticella ´Huldine`
クレマチス ビチセラ

Rouva ´Huldine` eli tarhaviinikärhö ´Huldine` 
ryöpsähtelee aika huolettomasti harjaterästuessaan ja 
on innostunut kasvamaan 
jopa rinteen reunalta alaspäin.


Rouva ´Huldine` huoleton

Oman kokemukseni mukaan ´Huldine` on helppohoitoinen 
ja vähään tyytyväinen kärhö.
Se on runsastunut muutamassa vuodessa valtavasti
ja kukkii innokkaasti joka vuosi.

Jos olet kiinnostunut enemmän tästä kauniista ja helposta kärhöstä,
voit käydä lukemassa aiemman blogitekstini täältä:

Rouva ´Huldine` huoleton

Rouva ´Huldine` huoleton

Millaisia kokemuksia teillä on ´Huldinesta`?




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.