Limeä syksyyn

Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskula Oy:ltä 

 

Halusin jotain uutta ja raikasta ovenpieleen, 

mutta en kuitenkaan vielä liian syksyistä tai talvista. 

Sillä monta kertaa elokuun loppu ja syyskuukin 

voivat olla vielä tosi lämpimiä ja aurinkoisia.

Limenvihreä on ihanan raikas ja

se yhdistetään monta kertaa kevääseen ja uuteen kasvuun. 

Se sopii kuitenkin hyvin myös syksyyn. 

Ja tuo valoa ja iloisuutta syysistutuksiin.

Suomessa nämä pienet välikaudet ovat aika lyhyitä 

ja moni ei raaski vaihdella sesonkikukkia tiheästi.

 Itse käytän näissä sesonki-istutuksissa osittain monivuotisia kasveja, 

jotka voi istuttaa myöhemmin maahan. 

Näihin istutuksiin pääsivät monivuotisina ´Lime Light` -syyshortensia , 

oshimansara sekä keijunkukka ´Lime Marmalade`. 

Pieneksi mausteeksi voi sitten lisätä esimerkiksi hopealankaa,

jota voi hyödyntää myöhemmin myös kanervien ja callunoiden

 tai pienten havujen kanssa. 

 syyshortensia

Hydrangea paniculata  ´Limelight`  

ノリウツギ 'ライムライト'

Asettelin kasvit omissa ruukuissa puulaatikkoon ja sinkkiämpäreihin. 

Ne voi myös istuttaa multaan, jolloin kastelu helpottuu. 

Myyntiruukut ovat pieniä, joten kastelusta on huolehdittava säännöllisesti.

Kesäkukat istutan aina ravinteikkaaseen multaan, 

mutta nämä välisesonkien kasvit pärjäävät hetken myös omissa ruukuissaan. 

 keijunkukka 

Heuchera ´Lime Marmalade´

ヒューケラ ライムマーマレード

ja

hopealanka

Calocephalus brownii

oshimasara

Carex oshimensis ´Evergold`

カレックス エバーゴールド オシメンシス

Vieläkö kesäkukat kukoistavat siellä vai oletteko siirtyneet jo syysistutusten pariin?

Olisi myös kiva tietää, sopiiko teidän mielestä limenvihreä myös syksyyn.

Aurinkoista uutta viikkoa ja kuun vaihdetta!

Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskula Oy:ltä 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

´Silver Dollar`

syyshortensia  

Hydrangea paniculata ´Silver Dollar`   

ノリウツギ

Näin syksyllä tekisi mieli hehkuttaa hortensioita joka postauksessa 

ja niin taidan vähän tehdäkin.

Tänä vuonna olen istuttanut kahteen uuteen kasvupaikkaan

 näitä ihastuttavia ´Silver Dollar`- syyshortensioita. 

Aiemmin olen istuttanut jo yhden yksilön tuonne rinteen alareunaan. 

Nyt uudet tulokkaat saivat paikkansa yläpihalta,

heti sisääntulosta ja postilaatikon luota. 

Tämä lajike on kivan kokoinen, ei pienimmästä päästä hortensioita, mutta ei isokaan.

Sen lopullinen korkeus on 2-3 m. 

Eli vähän samaa kokoluokkaa kuin ´Phantom`-lajike.

Kukinto on kuitenkin hieman eri näköinen.

´Silver Dollar´in kukinnot ovat ehkä himpun suuremmat

 ja malliltaan enemmän kartiomaiset.

Kukinnot ovat myös aika suuret ja painavat, 

mutta jämäkät versot kestävät kyllä hyvin kukintojen painon.

´Silver Dollar` pärjää vyöhykkeellä IV saakka

ja tykkää hortensioiden tapaan happamasta kasvualustasta 

ja aurinkoisesta tai puolivarjoisesta kasvupaikasta.

´Silver Dollar` lajiketta istutetaan noin 90 cm välein. 

Ja upeimmillaan hortensiat ovatkin ryhmässä,

mutta se ei jätä ketään kylmäksi yksittäispensaanakaan. 

Valkoinen kukinnot puhkeavat kukkaan elokuussa ja 

muuttuvat syksyn edetessä punertaviksi. 

Jos olet hurahtanut hortensioihin, niin kuin minä,

ja haluat lukea niistä lisää,

postauksia löytyy seuraavista linkeistä:

~Korkeat ja keskikokoiset hortensiat 

kuutamohortensia

mustilanhortensia

Early Sensation `Bulk`

syyshortensia ´Phantom`

~Matalat hortensiat

Dart`s Little Dot

Little Lime

pallohortensia

´Hayes Starburst`

Ihastuttava ´Bobo`

Syyskukat ´Magical Mont Blanc`

Vinkkejä ja hoito-ohjeita:

Ihanat hortensiat

Olisi kiva kuulla, mistä hortensiasta tai hortensioista sinä tykkäät eniten. 

Kaunista sunnuntaita ja aurinkoa päivääsi!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Uskollinen kukkija ´Little Lime`

 

syyshortensia

Hydrangea paniculata  ´Little Lime`  

ノリウツギ

Kuten jo aiemmin kerroin, kaikki hortensiat eivät ole tykänneet tästä kesästä. 

Tai sitten niillä on ollut muuten vain välivuosi kukinnan suhteen. 

Pikkusyyshortensia ´Little Lime` sen sijaan on ollut uskollinen,

kuten muinakin vuosina.

Se on kukkinut joka vuosi todella runsaasti ja kauniisti, 

olkoon kesä ollut millainen tahansa.

´Little Lime` on ikään kuin korkeamman ´Lime Light`- syyshortensian pikkusisarus.

Se sopii pienempäänkin puutarhaan tai istutusalueeseen.

Nuput aukeavat hennon limen sävyisinä, 

mutta muuttuvat kukinnan edetessä kermanvalkoisesta vaaleanpunaiseen 

kesän ja syksyn edetessä. 

Olen kirjoitellut enemmän tästä kauniista, 

mutta topakasta hortensiasta seuraavissa postauksissa:

´Little Lime`

Syyshortensia ´Little Lime`

Autotallin vesipisteen luona odottelee myös ´Lime Light` istutusta. 

Se vaatiikin vähän enemmän tilaa, mutta toisaalta näkyy myös kauas, 

vaikka sen istuttaisi puutarhan laitamille. 

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Pensylvanianvaahtera

  Vaahteramäen vaahterat osa 3

pensylvanianvaahtera

Acer pensylvanicum

シロスジカエデ

Vaahteramäen pensylvanianvaahtera on vielä pieni taimi,

joten siitä ei vielä näy kaikkia sille tyypillisiä ominaisuuksia. 

Hyvä tunnusmerkki pensylvanianvaahteralle on juovikas runko, 

jota ei ole vielä kehittynyt tälle meidän pikkuiselle. 

Lehden perusteella sen tunnistaa kuitenkin hyvin pensylvanianvaahteraksi.

Nuoremmilla (mutta vähän vanhemmilla kuin tämä meidän yksilö) on vihreä runko, 

jossa on valkoisia,  pystysuuntaisia raitoja. 

Iän myötä pensylvanianvaahteran runko muuttuu vihreästä ruskeammaksi, 

mutta valkoiset juovat säilyvät.

Suomessa pensylvanianvaahterat eivät ole kovin yleisiä,

 vaikka pärjäävätkin hyvin I-III vyöhykkeillä.

Pensylvanianvaahterat ovat kotoisin Pohjois-Amerikan koilisosista. 

Siellä ne kasvavat reheväkasvuisissa ja varjoisissa lehti- ja sekapuumetsissä. 

Alkuperäisissä olosuhteissa siitä kasvaa 7 metriseksi,

meillä tästä vaahterasta tulee 4-7 m korkea.

Pensylvanianvaahtera viihtyy varjossa ja 

pitää tuoreesta, runsasravinteisesta ja hikevästä maasta.

Sen syysväritys on keltainen. 

Meidän pensylvanianvaahtera on vielä näin pieni,

mutta selvisi terhakkana tästä kuivasta kesästäkin.

Vaahteramäen vaahterat sarja:

Koreanperhosvaahtera

Koreanvaahtera

Onko tämä pensylvanianvaahtera tuttu kasvi sinulle?

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Uusi viikko

 

 daalia 

Dahlia ´Cafe au Lait`

カフェオレダリア

Taas on uuden viikon alku ja 

elokuu on hurahtanut jotenkin ihan älyttömän nopeasti loppupuolelle.

Viikonloppuna keräilin vielä karviaisia ja keittelin niitä mehuiksi.

Tänä vuonna marjasato oli todella hyvä, vaikka kesä olikin kuiva.

Marjapensaat kasvavat tonttimme alatantereella, 

jossa on paksusti multaa ja vesikin taitaa valua täältä mäeltä sinne hyvin. 

En koskaan kastele marjapensaita, 

mutta silti niille tuntuu riittävän kosteutta tarpeeksi. 

Karviaisia tuli ennätysmäärä. 

Kahdesta pensaasta satoa kertyi yhteensä neljä ämpärillistä.

Herukoitakin tuli kiitettävät kuusi ämpärillistä. 

Osan marjoista annoin vanhemmilleni poimittavaksi.

On kiva, että marjoja tulee runsaasti ja pensaita on kunnolla kasvamassa, 

mutta määräänsä enempää niitä ei kuitenkaan tarvitse.

Minulla oli varmasti mielessäni mummolani, kun istututin marjapensaita. 

Siellä marjapensaita kasvoi pitkissä riveissä ja niiden kerääminen oli oikea opearaatio. 

Myöhemmin olen ymmärtänyt, että kaikkea ei tarvita ylenmäärin. 

Mielekkyys säilyy, kun satoa tulee sopivasti.

Onneksi vanhempani keräävät mielellään itselleen marjoja ja 

saan jaettua sekä iloa että työmäärää heidän kanssaan. 

Sunnuntaina satoi vähän väliä, joten nautiskelin sisähommista. 

Kaivoin ompelukoneenkin pitkästä aikaa esille. 

En ommellut mitään sen erikoisempaa kuin pöytäliinan käänteitä 

ja lyhensin itselleni yhden mekon. 

Oli kuitenkin mukava puuhailla välillä jotain ihan muuta. 

En pidä erityisemmin syksystä, 

mutta onhan se välillä mukavaa, 

kun voi hautautua rauhassa sisälle kotiin ja puuhailla kaikkea,

 mihin kesällä ei ole ollut aikaa. 

Puutarhurikin kaipaa välillä jotain ihan muuta,

vaikka rakastaakin puutarhassa kuopsuttamista. 

Tämä ihana ´Cafe au Lait`-daalia ilahduttaa 

uskomattoman upeilla kukillaan keitaan terassilla. 

Istutin sen juurakot keväällä suoraan suureen ruukkuun, ilman esikasvatusta.

Tämä kesä on kuitenkin ollut todella otollinen daalioille ja 

ne ovat kukkineet mahtavan runsaasti ja aikaisin. 

Joskus niiden pääkukinta sijoittuu vasta syyskuulle. 

Nämä juurakot ovat jo useamman vuoden vanhoja ja 

olen talvettanut ne autotallissa.

Jos haluat lukea enemmän daalioiden talvetuksesta, 

löydät postauksen aiheesta täältä:

Daalioiden talvetus

Tällä viikolla on luvassa kiireinen työviikkko

ja voisin alkaa myös omenoiden säilöntäpuuhiin.

Meillä omenoita tulee ihan kiitettävästi, vaikka heinäkuussa tuntui,

 että kaikki omenat tippuvat pieninä raakileina kuivuuden takia maahan. 

Jotain sinne vielä jäi, koska nyt tuntuu, että omenapuut notkuvat sadosta. 

Ehkä raakileiden tippuminen oli vain luonnollista harvennusta,

jotta jäljelle jääneet saavat enemmän ravinteita ja kasvavat isoiksi. 

Mitä sinne kuuluu?

Joko siellä on kaikki säilömiset hoidettu?

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

´Alba Luxurians`

 

tarhaviinikärhö

Clematis Viticella ´Alba Luxurians`

クレマチス ビチセラ ‘アルバ ラグジュリアンス’   

センニンソウ アルバ・ラグジュリアンス

Pieni ja yksinkertainen on monta kertaa suloisempaa ja kauniimpaa

kuin valtava ja runsas. 

Itse ainakin huomaan pysähtyväni jonkun pienen ja 

vaatimattoman asian äärelle ihmettelemään suurta kauneutta. 

Ikään kuin pienempi olisi jotenkin helpompi hahmottaa ja käsittää. 

Jos kaikkea on paljon, 

minä en ainakaan pysty nauttimaan kauneuden vaatimalla tavalla. 

Tulee ähky ja jonkinlainen sokeus. 

Luonnossa moni kasvi voi vaatia pysähtymistä, 

jotta sen kauneuden hahmottaa ja käsittää.

Niin on puutarhassakin. 

Ja se on toisaalta suuri rikkaus. 

Kaikkea ei huomaa kerralla ja kiirehtimällä.

Kauneus vaatii pysähtymistä.

            

Tämä tarhaviinikärhö voi olla suurten, 

kerrottujen kärhöjen rinnalla aika vaatimaton tapaus.

Silti se on mielestäni yksi kauneimmistä kärhöistä.

Niin yksinkertainen ja herkkä,

mutta kuitenkin mahtavan sitkeä ja uskollinen kukkija.

Olisi kiva kuulla, 

mikä pieni ja ehkä vaatimatonkin kasvi on sinun mielestäsi ihana ja 

ansaitsi pysähtymistä ja ihailua. 

Jos haluat lukea tästä pienestä suloisuudesta enemmän,

löydät aiemman postauksen täältä:

Syyskesän köynnökset: tarhaviinikärhö ´Alba Luxurians`

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.