INSTAGRAM

maanantai 29. kesäkuuta 2020

Kaksi kaunista tarhakurtturuusua

tarhakurtturuusu
Rosa rugosa ´Marie Bugnet`
ハマナス  / ロサ / バラ 

Nyt taas muistan, miksi aikoinaan ihastuin niin kovin pensasruusuihin.
Puutarhan romanttisin vaihe on parhaillaan valloittanut koko puutarhan.
Monet pensasruusut, pionit ja muut perennat kukkivat valtoimenaan.
Ruusun ja pionin tuoksu leijailee puutarhassa kulkiessa niin lumoavana,
että meinaa pökertyä onnesta.

Ja tietysti monet valkoiset ruusut saavat minut 
henkäilemään onnesta kaikkein syvimpään.
Tässä postauksessa on esittelyssä kaksi kaunista tarhakurtturuusua, 
jotka ovat helppoja ja kestäviä.










tarhakurtturuusu
Rosa rugosa ´Blanc double de coubert`
ハマナス / ロサ / バラ 



Näitä ihanuuksia ja muita tarhakurtturuusuja on esitelty enemmän täällä:

Ja vielä selvennykseksi, 
että tarhakurtturuusut eivät kuulu niihin kurtturuusuihin, 
jotka ovat määrätty hävitettäviksi haittakasvina.
Nämä kurtturuusun jalostetumman muodot, tarhakurtturuusut,
eivät leviä yhtä agressiivisesti, kuin perinteiset kurtturuusut.
Jos sinua kiinnostaa tai askarruttaa kurtturuusun hävitys,
siitä olen kirjoittanut täällä:

Ruusun ja pionin tuoksuista alkanutta viikkoa!




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Inhokista suosikki

Kasvi saatu blogiyhteistyönä: Huiskula Oy

 verenpisara
Fuchsia
フクシア

Verenpisarasta tulee mieleen mummolan ovenpieli ja lapsuus.
Oven vasemmalla puolella oli kivi ja kiven juurella oli aina verenpisaroita.
Mummo talvetti verenpisarat muistaakseni puolikylmässä eteisessä
tai myöhemmin kanalassa.

Vaikka verenpisarat ovat muistuttaneet lapsuuden mukavista kesistä,
en silti ole koskaan aiemmin sellaista hankkinut omaan kotiin.
Oikeastaan johonkin aikaan, en tykännyt verenpisaroista ollenkaan.
Kukkakaupassa työskennellessä ihailin laajentunutta värivalikoimaa
ja verenpisaroiden herkkää olemusta.
Ne olivat kuin hörhelömekkoisia ballerinoja.
Se aika sai ajatuksen kelkkaa jo hieman kääntymään. 



Viime kesänä aloin jo pikkuisen harkitsemaan oman verenpisaran ostoa,
mutta jätin asian vielä hautumaan.
Tänä kesänä aika oli ilmeisesti kypsä,
sillä olin jo aivan lämmennyt tälle entiselle inhokilleni.
Siitä oli tullut yhtäkkiä suosikkini.





Verenpisara-amppeli löysi paikan etupihan puutarhakeinusta.
Paikka on sopivasti puolivarjoisa,
eivätkä sateet pääse riepottelemaan sitä keinun katoksen alla.
Siirsin myyntiamppelin vielä rottinkiseen amppelikoriin,
jossa on muovisisus. 
Näin kastelu helpottuu valtavasti, kun vesi ei valu samantien pois.
Taivasalla tuo veden valuminen on sen sijaan hyvä juttu.

Etupihan keinu ympäristöineen on muutenkin omiaan verenpisaran kanssa.
Etupihalla meillä on aika perinteinen tunnelma,
kasvavathan siellä monet perinneperennat, kuten syysleimu ja ukonhattu 
sekä juhannusruusu ja syreenit.
Vastakkainistuttava puutarhakeinu kuuluu ehdottomasti 
myös perinteiseen suomalaiseen puutarhaan.



VERENPISARAN HOITO:
- Verenpisara viihtyy parhaiten puolivarjossa.
- Paras kasvualusta on ravinteikas, ilmava, vettä läpäisevä ja lievästi hapan.
Amppelissa hankittua verenpisaraa ei tarvitse siirtää uuteen kasvualustaan.
Lannoitus on toki tarpeen.
- Verenpisara tarvitsee tilavan kasvualustan, 
talvetettu verenpisara kannattaa vaihtaa
 uuteen multaan ja ruukkuun uuden kevään kynnyksellä.
- Lannoita säännöllisesti kesäkukkalannoitteella
 tai käytä pitkäaikaisia kesäkukkalannoitteita,
kuten lannoitepalloja.
Jos talvetat verenpisaran, lopeta lannoitus elokuussa.
- Siisti verenpisaran kuihtuneet kukat ja lehdet säännöllisesti.
Näin se näyttää freesiltä eikä käytä energiaansa hedelmien muodostamiseen.
- Voit talvettaa verenpisaran valoisassa ja viileässä paikassa.
Ihanteellinen lämpötila on 5-10 astetta.
Kastele ja poista kuolleet kasvinosat säännöllisesti talvellakin.
Lannoitusta ei tarvita talvella.





Olen niin ihastunut tähän herkkään valko-vaaleanpunaiseen verenpisaraan.
Yritän ehdottomasti talvettaa tämän suloisuuden yhdessä pelargonioiden kanssa autotallissa.
Näin siitä tulisi pitkäikäinen ihastus ja ilo täällä Vaahteramäellä,
niin kuin se oli mummolassanikin.

Olisi kiva kuulla sun muistoja verenpisarasta?
Ja kuuluuko verenpisara sun kesäkukkasuosikkeihin?
Myös talvetuskokemukset olisivat hyödyllisiä meille,
jotka aiomme talvettaa verenpisaraa ensimmäistä kertaa.



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

perjantai 26. kesäkuuta 2020

Puhtaan valkoinen iiris

  saksankurjenmiekka 
Iris germanica 
ドイツアヤメ

Ihana lempikurjenmiekkani,
puhtaan valkoinen iiris kukkii parhaillaan.
Muistan, että olen ostanut taimen tai sipulin joskus,
mutta en kuollaksenikaan muista mistä ja milloin.
Monta vuotta tämä ihanuus oli kukkimatta,
mutta viime kesänä se yllätti ensimmäisen kerran. 





Mitään lappua tai lajikenimeä minulla ei ole muistissa, 
siksi pyydänkin teiltä apua,
tietääkö kukaan tämän kaunottaren lajiketta?

Kaunishan tämä on ilman nimeäkin, 
mutta olisihan se ihana tietää kuka hän on.


Mitenkäs olette pärjänneet muuten näillä helteillä?
Itse olen pärjännyt hyvin, sillä olen tehnyt olan takaa töitä sisällä.
Välillä tosin olen ottanut kaikki työmuistiinpanot ulos ja 
tehnyt luonnoksia käsin piirtämällä.
En oikein osaa raahata tietokonetta ulos
ja aurinkokin häikäisee näyttöön,
joten olen pysytellyt suurimman osan työpäivästä sisällä.
Tosin lounaan syön aina ulkona ja viime päivinä aamiaisenkin.
Vasta illan tullen olen mennyt puutarhaan tekemään yhtä sun toista.
Kasvit voivat hyvin,
 vaikka en ole kastellut kuin kasvimaata, kasvihuonetta ja uusia kasveja.
Nurmikko sen sijaan on todella kärsinyt. 
Se olisi pitänyt jättää ennen juhannusta leikkaamatta,
 mutta en jättänyt, kun halusin sen juhannuskuntoon.
Katsotaan, miten se elpyy...

Pitäkää itsenne viileänä ja muistakaa juoda tarpeeksi,
mutta muistetaan myös nauttia tästä mahtavasta kesästä!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Tunnelmia kasvarista


Tämä kesä on kasvihuoneeni neljäs kesä.
Kasvihuone oli aikanaan haaveitteni täyttymys,
josta olen vieläkin ihan päivittäin erityisen onnellinen.
Kasvihuone merkitsee minulle enemmän kuin pelkkää kasvien kasvatustilaa.
Se on tavallaan oma "leikkimökkini",
jossa voin puuhailla ja istuskella kuin oman pienen maailmani keskellä.
Monta kertaa syön siellä myös lounaan tai välipalan työpäivien aikana.
Samalla pääsen hieman irtaantumaan työn äärestä ja 
ajatukset kulkevat taas paremmin pienen vapaahetken jälkeen. 


Kasvihuoneen sisustus on pysynyt kutakuinkin samana viimeiset vuodet.
Tai oikeastaan se on palannut vielä alkuperäisempään asuun tänä kesänä.
Pari kesää kasvihuoneessa oli isompi ruokapöytä,
mutta tänä vuonna kaipasin sinne hieman kevyempää ilmettä
ja ruokapöytä löysi paikan takaterassilta.
Olisihan se kiva vaihdella sisustuksen teemaa vuosittain,
mutta tykkään tästä järjestyksestä ja kaikki toimii niin hyvin,
joten miksi alkaisin muuttelemaan mitään.






Tomaatit ja kurkut, sekä kaikki muut kasvit kasvavat ruukuissa.
Olen todennut sen erittäin toimivaksi systeemiksi.
Kastelu on helpompaa, kun multatila on rajattu
ja saan vaihdettua mullan helposti joka kevät uuteen.



Kasvihuoneen lämmössä ja suojassa viihtyvät 
 loistavasti myös monta vuotta talvetut pelargonit.




Nyt taimet näyttävät vielä vähän keskenkasvuisilta ja ruipeloilta,
mutta kohta täällä on viidakko.


Jos haaveilet kasvihuoneesta
tai aihe kiinnostaa muuten,
täältä löydät kasvihuoneen tarinaa ihan alkuajoilta:

Aurinkoa päivääsi!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

maanantai 22. kesäkuuta 2020

Juhannus 2020 kuvina


Ihana ja leppoisa juhannus on takanapäin
ja monta kivaa muistoa jäi aarteeksi ja voimaksi tulevaan.
Meidän juhannukseen kuuluivat yhdet valmistumisjuhlat, 
juhannusaattoilta ystävien mökillä,
puutarhailua, 
monta verkkaista aamiaista ja muuta hetkeä ulkona auringossa,
japanilaista ruokaa meidän keitaalla ystävien kanssa,
päiväunia
ja 
herkkuja.

Nämä kuvat ovat otetettu ystävien mökillä juhannusaattona.
Kyllä Suomi on kaunis.


 niittyleinikki
Ranunculus acris
ミヤマキンポウゲ








 koiranputki
Anthriscus sylvestris
シャク



 päivänkakkara
Leucanthemum vulgare
フランスギク




Hyvät kesäsäät jatkuvat säätiedotuksen mukaan tälläkin viikolla.
Itsellä on aika tiukka työrupeama lähiviikkojen ajan,
mutta onneksi on pitkät illat,
jolloin ehtii nautiskella kesästä ja puutarhasta.
Ja kotona työskentelyssä on se mahtava juttu,
että ruokailun ja tauon ajaksi voi hilpaista omaan puutarhaan.

Ihanaa uutta viikkoa teille kaikille!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.