verenpisara
Fuchsia
フクシア
Verenpisarasta tulee mieleen mummolan ovenpieli ja lapsuus.
Oven vasemmalla puolella oli kivi ja kiven juurella oli aina verenpisaroita.
Mummo talvetti verenpisarat muistaakseni puolikylmässä eteisessä
tai myöhemmin kanalassa.
Vaikka verenpisarat ovat muistuttaneet lapsuuden mukavista kesistä,
en silti ole koskaan aiemmin sellaista hankkinut omaan kotiin.
Oikeastaan johonkin aikaan, en tykännyt verenpisaroista ollenkaan.
Kukkakaupassa työskennellessä ihailin laajentunutta värivalikoimaa
ja verenpisaroiden herkkää olemusta.
Ne olivat kuin hörhelömekkoisia ballerinoja.
Se aika sai ajatuksen kelkkaa jo hieman kääntymään.
Viime kesänä aloin jo pikkuisen harkitsemaan oman verenpisaran ostoa,
mutta jätin asian vielä hautumaan.
Tänä kesänä aika oli ilmeisesti kypsä,
sillä olin jo aivan lämmennyt tälle entiselle inhokilleni.
Siitä oli tullut yhtäkkiä suosikkini.
Verenpisara-amppeli löysi paikan etupihan puutarhakeinusta.
Paikka on sopivasti puolivarjoisa,
eivätkä sateet pääse riepottelemaan sitä keinun katoksen alla.
Siirsin myyntiamppelin vielä rottinkiseen amppelikoriin,
jossa on muovisisus.
Näin kastelu helpottuu valtavasti, kun vesi ei valu samantien pois.
Taivasalla tuo veden valuminen on sen sijaan hyvä juttu.
Etupihan keinu ympäristöineen on muutenkin omiaan verenpisaran kanssa.
Etupihalla meillä on aika perinteinen tunnelma,
kasvavathan siellä monet perinneperennat, kuten syysleimu ja ukonhattu
sekä juhannusruusu ja syreenit.
Vastakkainistuttava puutarhakeinu kuuluu ehdottomasti
myös perinteiseen suomalaiseen puutarhaan.
VERENPISARAN HOITO:
- Verenpisara viihtyy parhaiten puolivarjossa.
- Paras kasvualusta on ravinteikas, ilmava, vettä läpäisevä ja lievästi hapan.
Amppelissa hankittua verenpisaraa ei tarvitse siirtää uuteen kasvualustaan.
Lannoitus on toki tarpeen.
- Verenpisara tarvitsee tilavan kasvualustan,
talvetettu verenpisara kannattaa vaihtaa
uuteen multaan ja ruukkuun uuden kevään kynnyksellä.
- Lannoita säännöllisesti kesäkukkalannoitteella
tai käytä pitkäaikaisia kesäkukkalannoitteita,
kuten lannoitepalloja.
Jos talvetat verenpisaran, lopeta lannoitus elokuussa.
- Siisti verenpisaran kuihtuneet kukat ja lehdet säännöllisesti.
Näin se näyttää freesiltä eikä käytä energiaansa hedelmien muodostamiseen.
- Voit talvettaa verenpisaran valoisassa ja viileässä paikassa.
Ihanteellinen lämpötila on 5-10 astetta.
Kastele ja poista kuolleet kasvinosat säännöllisesti talvellakin.
Lannoitusta ei tarvita talvella.
Olen niin ihastunut tähän herkkään valko-vaaleanpunaiseen verenpisaraan.
Yritän ehdottomasti talvettaa tämän suloisuuden yhdessä pelargonioiden kanssa autotallissa.
Näin siitä tulisi pitkäikäinen ihastus ja ilo täällä Vaahteramäellä,
niin kuin se oli mummolassanikin.
Olisi kiva kuulla sun muistoja verenpisarasta?
Ja kuuluuko verenpisara sun kesäkukkasuosikkeihin?
Myös talvetuskokemukset olisivat hyödyllisiä meille,
jotka aiomme talvettaa verenpisaraa ensimmäistä kertaa.
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös
