Aarteita

sinilaukka

Allium caeruleum

Muutama ihana, viime kesän uusi tuttavuus ilahduttaa kukinnallaan.

Japaninlikusterisyreeni

Syringa reticulata

Japaninlikusterinsyreeni ilahduttaa kukinnallaan näin heinäkuussa. Mun puussa tosin on vain yksi kukinto mutta sekin ilahduttaa. Kukat tulevat edellisen vuoden versoihin ja tuoksuvat hunajalle.

Japaninlikusterinsyreeni pärjää viitos vyöhykkeellä saakka ja on aika hidaskasvuinen.

Vaahteramäellä on puumainen versio mutta Japaninlikusterisyreenejä kasvatetaan myös pensasmaisiksi.

Kaukasiankirahvinkukka

Cephalaria gigantea

Sain kaukasiankirahvinkukan taimen kuopsuttajaystävältäni Katariinalta vuosi sitten keväällä.

Viime kesänä se kasvatti vähän lehtiä, mutta tänä kesänä se on yli 2,5 metrinen hujoppi.

Nyt versoihin ilmestyi kauniita kerman keltaisia kukkia.

Kukat muistutavat kaukasiatörmänkukkaa (Scabiosa caucasica). 

Mutta versot muistuttavat sananmukaisesti kirahvin kaulaa.

Tämä kasvi saa kyllä jotenkin hyvälle tuulelle, niin hauskasti se huojuu tuulessa.

rohtosuopayrtin nuppu

Saponaria officinalis

Rohtosuopayrtti on asustellut Vaahteramäellä jo monta vuotta

ja kasvinakin se on vanha perinnekasvi.

Sitä on käytetty rohdoksi ja pesuaineen valmistamiseen.

Kukat ovat tuoksuvat ja valkoiset joissa on häivähdys vaaleanpunaista.

Nuppu on todella kaunis ja liilahtava.

Tämä viikonloppu on ollut kaunis ja aika lämminkin, noin +20 astetta.

Mukavaa kun aurinko on paistellut, sateiden jälkeen.

Kuulumisia

Laventeli (Lavandula)

sekä taustalla viiruhelpi (Phalaris arundinacea ´Picta`).

(Laventeli selvisi jo kolmannesta talvesta II-vyöhykkeellä)

Vaahteramäellä on kasvanut versoja vaikka blogissa ei olekaan alkukesän aikana versonnut.

Olen ollut kiireinen ja saamatonkin ja harmitellut etten ole saanut aikaiseksi päivitettyä kuulumisia.

Mutta onneksi luonto elää omaa kulkuaan.

Ja tänä kesänä kaikki onkin kasvanut hurjaa vauhtia sateiden ansiosta.

Ei ole kitkemällä meinannut perässä pysyä.

Laitan tähän muutaman yleiskuvan miltä Vaahteramäellä näyttää tänään.

kasvimaa

Alareunassa viime kesänä istutetut seppelvarvut yrittävät kasvaa multatilaa umpeen.

rohtosormustinkukka
Digitalis purpurea

MUKAVAA VIIKONLOPPUA!

Silmuja ja pensaiden leikkausohjeita

terttuselja

Sambucus racemosa

Voi kuinka kauniita puiden ja pensaiden silmut ovat!

Pilkistävä vihreys on lupaus kesästä.

tuomi

Prunus padus

koivu

Betula

valkoinen pensashanhikki

Dasiphora fruticosa ´Abbottswood`

norjanangervo

Spiraea ´Grefsheim`

isabellansyreeni

Syringa Preston-ryhmä, ´Holger`

pihasyreeni

Syringa vulgaris

valkokurtturuusu

Rosa rugosa ´Alba`

juhannusruusu

Rosa pimpinellifolia ´Plena`

Nyt on muuten viimeistään hyvä leikata pensaista muutamia vanhoja oksia, harventaen tyvestä.

Se on hyvä yleisohje melkein kaikille pensaille.

Joka vuosi kun harventaa muutaman vanhimman oksan ennen silmujen puhkeamista,

niin välttyy alasleikkauksilta.

Näin pensaat säilyvät kauniina ja elinvoimaisina, eivätkä ränsisty.

Vain saman vuoden versoilla kukkivat lajit, kuten pallohortensia, koivu- ja keiju- ja ruusuangervo, voi periaatteessa leikata alas vaikka joka kevät menettämättä kukintaa.

Mutta niitäkin voi leikata harventen vanhimpia oksia.

Mutta tuoksuvatukka kannattaa leikata joka kevät tai jo syksyllä alas. Tuoksuvatukka ei kuki vanhoilla versoilla.

Arimmista pensasruusuista kannattaa leikata paleltuneet verson osat pois.

Syyshortensialla on oma leikkaustapa.

Syksyllä voi leikata kuihtuneita kukintoja, jotta niihin kertyvä lumi ei murra oksia.

Keväällä pensaasta poistetaan kuolleet ja vioittuneet verson osat.

Varovainen leikkaus tehdään 1-3 vuoden välein, joilloin poistetaan vain heikoimpia ja vanhimpia versoja.

Voimakas leikkaus tehdään keväällä niin, että edellisenä vuonna kasvaneeseen versoon jää 2-3 silmuparia ja vähintään sormenpaksuisiin versoihin 3-4 silmuparia.

Heikot oksat poistetaan kokonaan.

Voimakas leikkaus keväällä tuottaa vähemmän, mutta suurempia kukkia kuin varovainen leikkaus.

Ja oksasakset kannattaa olla terävät, että leikkauspinnasta tulee hyvä, eivätkä taudit pääse pesiytymään.

Mukavaa viikkoa ja silmujen puhkeamisen tarkkailua!

Vaahteramäen vappukukkia

lumikello

Galanthus nivalis

THE SPLENDOUR OF THE ROSE
AND THE WHITENESS OF THE LILY
DO NOT ROB THE VIOLET OF ITS SCENT
NOR THE DAISY OF ITS SIMPLE CHARM.
IF EVERY TINY FLOWER WANTED TO BE A ROSE,
SPRING WOULD LOSE ITS LOVELINESS.
-Therese of Lesieux-

kirjokevättähti

Chionodoxa lucilae

jouluruusu

Helleborus niger

orvokki

Viola Wittrockiana

idänsinililja

Scilla,  valkoinen

herttavuorenkilpi

Bergenia cordifolia

tuoksukurjenpolvi
Geranium machorrizum

sinivuokko

Anemone hepatica

saksankurjenmiekka

Iris germanica

pikkutalvio

Vinca minor

kevätsahrami, krookus

Crocus vernus,  Jeanne D` Arc

kirjokevättähti
Cionodoxa lucilae

idänsinililja

Scilla siberica

Inspiraatiota Lahden Pihapiiri-messuilta

Lahden Pihapiiri-messut olivat viime viikonloppuna.

Messuilla oli hauskoja kierrätysideoita.

Vanhat kottarit olivat saanet uuden elämän kukkapenkkinä.

Terassina tällä pihalla olivat kuormalavat, riemukkaissa väreissä.

Hillytymmän värin ystävä voisi maalata lavat vaikka ruskealla.

Samaisella lavapatiolla oli vanhoista haravista sekä haroista tehdyt kukkatelineet.

Vaahteramäellä on samalla idealla heinäseipäistä tehdyt amppeli/lyhtytelineet.

 Teepannut on ripustettu puuhun.

Vanhan oven päällä on juhlakattaus.

Kasvusäkistä onkin tullut kasviseinä.

Ihana yrttimaa.

Ja jos ei ole omaa puutarhaa, voi puutarhaa harrastaa näinkin viehättävästi.

Rikkaruohot pysyvät tällä konstilla ainakin kurissa.

Mukavaa viikkoa!

Tänään on ollut harmaata ja sateista mutta huomenna on kaunista auringonpaistetta luvassa.

Vaahteramäellä ovat sinivuokot ja krookukset täydessä kukassa.

 Ja tuomissa ovat silmut melkein puhjenneet.

Neulanhaltijan virkatut amppelit

Haastoin taannoin ystäväni Neulanhaltijan kehittelemään kivan amppeli-idean. 

Kaipasin uudenlaista amppelia koska kaupoissa tahtoo olla vain naru- tai simpukkaversioita.

Käykääpä kurkkaamassa!

Neulanhaltijan virkatut amppelit 

Ja nythän sitä ehtii vaik virkkaamaan ku ulkona vaan sataa räntää.

Vaik oon mä jo istuttanut orvokit ruukkuihin rapulle ja yrittäny haravoidakin.

Ei sitä malta olla tekemättä mitään...

Ainakin voi käydä joka päivä ihmettelemässä mitä sipulikukkia maasta nousee.