Vaahteramäen vappukukkia

lumikello

Galanthus nivalis

THE SPLENDOUR OF THE ROSE
AND THE WHITENESS OF THE LILY
DO NOT ROB THE VIOLET OF ITS SCENT
NOR THE DAISY OF ITS SIMPLE CHARM.
IF EVERY TINY FLOWER WANTED TO BE A ROSE,
SPRING WOULD LOSE ITS LOVELINESS.
-Therese of Lesieux-

kirjokevättähti

Chionodoxa lucilae

jouluruusu

Helleborus niger

orvokki

Viola Wittrockiana

idänsinililja

Scilla,  valkoinen

herttavuorenkilpi

Bergenia cordifolia

tuoksukurjenpolvi
Geranium machorrizum

sinivuokko

Anemone hepatica

saksankurjenmiekka

Iris germanica

pikkutalvio

Vinca minor

kevätsahrami, krookus

Crocus vernus,  Jeanne D` Arc

kirjokevättähti
Cionodoxa lucilae

idänsinililja

Scilla siberica

Inspiraatiota Lahden Pihapiiri-messuilta

Lahden Pihapiiri-messut olivat viime viikonloppuna.

Messuilla oli hauskoja kierrätysideoita.

Vanhat kottarit olivat saanet uuden elämän kukkapenkkinä.

Terassina tällä pihalla olivat kuormalavat, riemukkaissa väreissä.

Hillytymmän värin ystävä voisi maalata lavat vaikka ruskealla.

Samaisella lavapatiolla oli vanhoista haravista sekä haroista tehdyt kukkatelineet.

Vaahteramäellä on samalla idealla heinäseipäistä tehdyt amppeli/lyhtytelineet.

 Teepannut on ripustettu puuhun.

Vanhan oven päällä on juhlakattaus.

Kasvusäkistä onkin tullut kasviseinä.

Ihana yrttimaa.

Ja jos ei ole omaa puutarhaa, voi puutarhaa harrastaa näinkin viehättävästi.

Rikkaruohot pysyvät tällä konstilla ainakin kurissa.

Mukavaa viikkoa!

Tänään on ollut harmaata ja sateista mutta huomenna on kaunista auringonpaistetta luvassa.

Vaahteramäellä ovat sinivuokot ja krookukset täydessä kukassa.

 Ja tuomissa ovat silmut melkein puhjenneet.

Neulanhaltijan virkatut amppelit

Haastoin taannoin ystäväni Neulanhaltijan kehittelemään kivan amppeli-idean. 

Kaipasin uudenlaista amppelia koska kaupoissa tahtoo olla vain naru- tai simpukkaversioita.

Käykääpä kurkkaamassa!

Neulanhaltijan virkatut amppelit 

Ja nythän sitä ehtii vaik virkkaamaan ku ulkona vaan sataa räntää.

Vaik oon mä jo istuttanut orvokit ruukkuihin rapulle ja yrittäny haravoidakin.

Ei sitä malta olla tekemättä mitään...

Ainakin voi käydä joka päivä ihmettelemässä mitä sipulikukkia maasta nousee.

Sinisarja

Ihastuin sinisarjoihin Uuden-Seelannin reissulla vuonna 2010.

Siellä sinisarjoja oli melkein jokaisella pihalla ja

ne koristivat useita  kadunvarsia ja liikenneympyröitä.

Uudessa-Seelannissa on vaan vähän otollisempi ilmasto.

Ja luulen että sinisarjat (kuten daaliatkin) voivat olla maassa kesät talvet.

(Kaikki edellä olevat kuvat olen ottanut Christchurchista, Uudesta-Seelannista.)

Olen haaveillut sinisarjoista jo monta vuotta.

Ne ovat kuuluneet perinteisesti myös  suomalaisten kartanoiden ja pappiloiden rappusille
suurissa ruukuissa.

Niinpä ostin Helsingin OmaPiha-messuilta kuusi juurakkoa

sinisarjaa ( Agapanthus umbellatum White).

Olen niin ihastunut valkoisiin kukkiin, että sinisarjankin halusin valkoisena lajikkeena.

Laitoin kolme juurakkoa samaan ruukkuun, koska sinisarjat pitävät ahtaasta ruukusta.

Jos juurakot istuttaa liian suureen ruukkuun, ne kasvattavat vain juuria ja kukintaa saa odottaa.

Ilmeisesti on ihan tavallista että kukintaa saa odottaa muutamankin vuoden.

Katsotaan miten mun käy.

Sinisarja on siis Suomen oloissa ruukussa kasvatettava kasvi.

Kesällä se viihtyy ulkona ja talvella valoisassa ja viileässä (+5-+10c).

Kasvukaudella sinisarja tarvitsee paljon aurinkoa ja ravinteita ja säännöllistä kastelua.

Lepokaudella kastellaan niukasti.

Ajattelin talvettaa sinisarjat autotallissa, yhdessä pelargonien kanssa.

Kerron sitten kuinka onnistuin ja kasvoivatko taimet ollenkaan.

Lupauksia keväästä

"NIISKUNEITI OLI LÖYTÄNYT

ENSIMMÄISEN ROHKEAN KROOKUKSEN NENÄNNIPUKAN.

SE OLI PISTÄNYT ESILLE LÄMPÖISESTÄ MAASTA

ETELÄISEN IKKUNAN ALLA,

EIKÄ OLLUT VIELÄ EDES VIHREÄ.

-PANNAAN LASI SEN PÄÄLLE, NIISKUNEITI SANOI.

SITTEN SE SELVIÄÄ KYLMÄSTÄ YÖSTÄ.

ÄLÄ PANE, SANOI MUUMIPEIKKO.

ANNA SEN SELVITÄ MITEN SE PARHAITEN TAITAA.

MINÄ LUULEN ETTÄ SE SELVIÄÄ PAREMMIN,

JOS SILLÄ ON VÄHÄN VAIKEUKSIA."

-TAIKATALVI-

Myös lumikello (Galanthus nivalis) on nostanut päätään.

Pienet akileijan (Aquilegia vulgaris) lehtiruusukkeet ovat hurmaavia.

Myös pullistuneet silmut ovat lupaus kesästä.

Pihasyreeni (Syringa vulgaris)

Terttuselja (Sambucus racemosa)

Eläinystäviä Vaahteramäellä

Vaahteramäellä asuu kaksi suloista pupua Saku ja Ruusu.

Talvella ne asustelevat sisätiloissa mutta kesäisin pupuilla on oma talo ulkosalla.

Näiden vakituisten asukkejen lisäksi viime yönä vierailulla olivat käyneet...

jänis

Fasaani, joka eilen aamulla herätti meidät huudoillaan, jotka oli tarkoitettu morsmaikulle.

Morsian kökötti autotallin ovella ja sulhanen huuteli takapihalla noin tunnin verran.

Pihalla oli tepastellut ilmeisesti kettukin, en tiedä olivatko kävelleet fasaanin kanssa yhteistuumin yökävelyllä vai mitä oli tapahtunut.

Olisi hauska asentaa videokamera ulos yön ajaksi, näkisi miten vilkas elämä pihallamme yöllä on.

Hurjimmat eläinvieraat pihallamme ovat olleet hirvi, ilves ja naapurin karanneet lehmät.

Onneksi nämä vieraat ovat nähty vain kerran, jokainen.

Tänään eniten ihmetystä aiheutti ehkä hämähäkki, joka tepasteli auringonpaisteessa.

Eli kevät on tulossa! Jippii!!

Hyvää Pääsiäisen aikaa!

Tänä pääsiäisenä olen mieltynyt yksinkertaisen kauniisiin pääsiäiskukkiin.

Viime pääsiäisenä  väsäsin koristeellisempia pääsiäisasetelmia ja kimpun.

Tänään on ollut kylmä ja kolea pitkäperjantai, mutta nyt alkaa taivas jo selkenemään.

Huomiseksi on jo luvattu kauniinpaa säätä.

Levollista ja aurinkoista pääsiäistä!