Hyvää Joulua!

Tänään väsäsin muutaman kimpun Vaahteramäen joulupöytiin.

Ulkonakin räntäsade on muuttunut lumisateeksi ja maa on saanut ohuen mutta kauniin lumipeitteen.

 Toivotan kaikille ihanaa ja rauhaisaa joulunaikaa tämän joululaulun myötä!

Joulun suuri salaisuus

Joulun suuri salaisuus ei sammu milloinkaan.

Silloin maata ikuisuus leikkaa valollaan.

Silloin kaikkein köyhinkin saa lahjan omistaa.

Riemulaulu enkelin tuo toivon sanomaa.

Joulun suuri salaisuus saa kansat laulamaan.

Seimen lapsen ihanuus tuo rauhan päälle maan.

Viholliset kättä lyö, on aika sovinnon.

Nyt on pyhä jouluyö, nyt taivaat läsnä on.

Joulun suuri salaisuus on keskellämme nyt.

Laulaa maa ja avaruus: on Poika syntynyt!

Kellon soitto kirkkaana soi yllä kaiken maan.

Suuri, pyhä Jumala on tullut taivaastaan.

Sanat: Anna-Mari Kaskinen

Less is more

Huomaan olevani simppeli tyyppi. Joulukoristeita löytyy moneen lähtöön, mutta oma makuni muuttuu koko ajan yksinkertaisemmaksi. Kotimme saa vielä lähipäivinä ripauksen punaista mutta valkoinen säilyy koristeiden ja kukkien päävärinä. Lapset kyllä kaipaavat räiskyvää punaista ja paljon kimmallusta, äiti vaan on niin tylsä. Olen kyllä luvannut että lapset saavat koristella kuusen, oman mielensä mukaan. Mutta on mulla yksi oma pieni kuusi.

Jaloritarinkukan (Hippeastrum Hortorum-ryhmä) otin pois purkista ja laitoin sammaleen kera lasiseen maljakkoon. Nuput vasta lupaavat mahtavaa kukintaa.

Hyasintin (Hyacinthus) pesin pois mullasta ja siirsin sipulimaljakkoon. Vesi ei saa ylettyä sipuliin asti, muuten kasvi mätänee.

Ruokailutilan ikkunaa koristaa jättikranssi, jonka tein viime jouluksi pajusta (Salix) ja terttuseljasta (Sambucus racemosa). Nyt kranssia koristaa vain valot mutta ehkä se saa vielä kukkia ylleen. Viime jouluna sitä koristivat hyasintit, sipuleineen päivineen.

Mukavia joulunaluspäiviä!

No, onkos tullut kesä..

Viisi yötä enää jouluun ja orvokit kukkivat täyttä päätä. Sateet taitavat jatkua. Sääprofeetat ja meterologit yrittävät saada selville saadaanko valkoinen joulu. Ennustusten mukaan kukaan ei taida oikein tietää.

Lumiukko reppanallekin kävi näin.

Itsenäisyyspäivänä se vielä tarkkaili silmä kovana maailman menoa.

Mutta tänään ei ollut kuin pipo, kaulaliina ja roskat jäljellä.

Mutta jouluruusut kukkivat sekä sisällä että ulkona.

Muistetaan että tärkeintä on joulumieli. Tontut kurkkivat meitä aikuisiakin. Ei anneta kiireiden ja jouluhössötyksen haudata meitä. Tärkeintä on rakkaimmat ihmiset, rauhoittuminen ja Joulun Lapsi.

Nautitaan joulun ajasta, olkoon se sitten valkoinen tai vihreä, kummatkin ovat kauniita värejä.

Tulppaanit

Tulppaanit (Tulipa) mielletään yleensä kevään tuojiksi, mutta tulppaanien sesonki alkaa joulusta. Tulppaanit ovat kauniita joulukukkia joko yksinään, kimpuissa tai sipulin kera.

Tulppaanit pitävät viileästä. Ne venähtävät lämpimässä pitkiksi ja aukeavat nopeasti. Kun tuot tulppaanikimpun kotiin, älä avaa pakettia heti. Näin lämpö tasaantuu. Noin puolen tunnin kuluttua voit leikata kimppuun uudet imupinnat veitsellä ja laittaa kukat kylmään maljakkoveteen, kääreen tai muovin voi jättää vielä hetkeksi ympärille. Kukat pysyvät näin suorina, kun ovat täydessä nestejännityksessä muovia poistettaessa.

Pidemmän ilon leikkotulpaaneista saa, jos kimpun siirtää yöksi viileämpään paikkaan.

Jos saamme jouluksi pakkasta, tulppaaneista saa kauniita "jääpatsaita" jäädyttämällä kukkia maitotölkissä. Nyt mulla ei ole yhtään kuvaa "tulppaanipatsaista", mutta viime talvena ne koristivat useaan otteeseen kuistiamme. Jäädyttämiseen käy myös vähän vanhentuneetkin kukkaset. Eli kukkia voi kierrättää vielä kerran ennen kompostointiakin.

Jouluksi monet ostavat tulppaneita sipulin kera tai ahkerimmat kuopsuttajat hyötävät omat tulppaaninsa itse. Joulun jälkeen tulppaanit kannattaa antaa kuihtua kokonaan ja säilyttää sipulit kuivassa ja pimeässä ja istuttaa sipulit keväällä puutarhaan. Sipulit kukkivat vuoden kuluttua keväällä.

Jouluruusu

Jouluruusu (Helleborus) on lempijoulukukkani. Se on niin kaunis yksinkertaisuudessaan.

Jouluruusu pitää tasaisesta kosteudesta, mutta ei siedä seisovaa vettä. Parhaiten se viihtyy valoisassa ja viileässä.

Jouluruusun voi istuttaa ulos keväällä. Se onkin oikeasti perenna mutta sitä viljellään ruukkukasviksikin. Paras kasvupaikka on puolivarjoinen ja läpäisevä kasvualusta. Ulkona se kukkii ensimmäisenä keväällä, lumien sulettua.

Jouluruusua voi yrittää kasvattaa siemenestäkin mutta se on kärsivällisen kuopsuttajan puuhaa. Siemen vaatii ensin lämpökäsittelyn ja sitten kylmäkäsittelyn. Siemenet itävät hitaasti, aikaisintaan vuoden kuluttua. Kahden vuoden itämisaika on todennäköisempi. Kylvöstä kukkaan kestää noin viisi vuotta. Joten jouluruusun arvokas hinta on ymmärrettävää. Se on oikeastaan halpa kasvi jos miettii työtunteja kasvatusvaiheessa.

Helpointa on ostaa jouluksi kaunis kasvi kotiin ja istuttaa se kevään koittaessa puutarhaansa. Keväällä kun kukinta on loppunut, kasvi kannattaa siirtää mahdollisimman viileään mutta valoisaan paikkaan ja vähentää kastelua. Vaahteramäellä  jouluruusu on pärjännyt ilman talvisuojaista ja nytkin se kököttää vihreänä kukkapenkissä. (Lumet on muuten täysin sulaneet vesisateiden myötä. Vaahteramäellä vihertää taas.)

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

KIITOS ISOVANHEMMILLEMME VAPAASTA SUOMESTA!

Tänä aamuna heräsimme lumivalkoiseen maisemaan. Oli todella kaunista! Niin sinistä ja valkoista. Rakkaan Elli-mummoni naapurista, "sammakkomies" Aimo Arraste ennusti jo syksyllä että Itsenäisyyspäivänä sataa ensi lumi. Ja niin tapahtui. Vanha kansa osaa seurata luonnon kulkua.