Kasvimaalla

laventeli

Lavandula angustifolia

Vaikka laventeli on talvenarka, liekö runsaslumisen talven vuoksi, se talvehti viime kesästä täällä Vaahtermäellä.

iisoppi

Hyssopus officinalis

Iisoppi on Suomen laventeli. Se on talvenkestävä, hyvän tuoksuinen ja pensasmainen. Vaahteramäellä iisoppia on valkoisena ja sinisenä. Laitoin keväällä siemenet suoraan avomaalle ja nyt ne kukkivat kauniisti myös perhosten ja mehiläisten iloksi.

Olen aina ihaillut muotopuutarhoja. Nyt minulla on pieni muotopuutarha kasvimaan muodossa. Rakas mieheni nikkaroi laatikot jämäpuista.

Kesäkurpitsat ovat tuottaneet satoa pitkin kesää.

Myös perunoita ja avomaankurkkuja on tullut omiksi tarpeiksi.

Perunarutto iski perunanvarsiin. Mutta perunat säästyivät kun ehdin nostaa ne ylös. Ruttoiset perunanvarret kannattaisi katkaista. Näin rutto ei leviä itiöistä perunoihin. Varret täytyy hävittää polttamalla. Perunanviljelyssä kannattaisi pitää muutaman vuoden tauko ruttoisella paikalla. Tai ainakin vaihtaa lajike vähemmän rutonarkaan lajikkeeseen.

MITEN TUOTTAA PIENIKIN TARHA VOI,

JOS TAITEN TARHURI AHKEROI.

- J. W. Goethe-

Karkulaisia

myskimalva

Malva moschata

Puutarha on yllätyksiä täynnä. Vaikka välillä tuskailenkin ettei kaikki mene tahtoni mukaan, luonto järjestää mukaviakin yllätyksiä. Siemenestä leviävät kasvit putkahtelevat milloin mistäkin.

koivuangervo ja myskimalva

Olin muka tehnyt säntillisen ja siistin istutuksen koivuangervoista ja tuijista. Mutta niin vaan myskimalvat päättivät tehdä kauniin ja suoran rivin iloksi syksyyn.

Orvokit putkahtelevat kivenkoloistakin.

sormustinkukka

Digitalis purpurea

Sormustinkukat ovat yllättämisessä aivan ykkösiä tai sitten valtavia riesoja. Jos kuopsuttajat haluavat olla puutarhansa herroja (muka) nyt on hyvä aika siirrellä karkulaisia sopivammille paikoille. Kunnes luonto taas yllättää ensi vuonna.

KUN ON MUOKATTU HYVÄMULTAINEN KASVUALUSTA,

NIITÄ HOIDETAAN HUOLELLA MUUTAMA VUOSI.

JA JÄTETÄÄN SITTEN REHOTTAMAAN NIIN,

ETTÄ JOKAINEN VERSO SAA KASVAA ITSENSÄ MUOTOISEKSI.

LUONNONVARAINEN JA VILJELTY RINNATUSTEN,

HIIRENVIRNA RITARINKANNUKSEN KAINALOSSA.

MIKSI KITKEÄ KOIRANPUTKI JA OHDAKE,

TOTTAHAN MEISSÄ JOKAISESSA ON OLTAVA NEKIN.

-Helena Anhava-

Valoa

syysleimu

Phlox paniculata

´SILENS IS A SOURCE OF GREAT STRENGHT.`

-Lao Tzu-

Vaikka syksy on räiskyvien ja syvien värien aikaa, valkoinen väri tuo puutarhaan rauhallisuutta ja pimeneviin iltoihin valoa. Valkoinen on lempivärini kukissa. Sininen ja vaaleanpunainen ovat toisella sijalla.

valkotähkä

Liatris Spicata ´Alba`

pensashanhikki

Dasiphora fruticosa ´Abbotswood`

pallohortensia

Hydrangea arborescens ´Grandiflora`

syyshortensia

Hydrangea paniculata ´Grandiflora`

mustilanhortensia

Hydrangea paniculata `Mustila`

Satoa ja satutoukkia

mustaherukka

Ribes nigrum

Viime viikolla keittelin viinimarjamehuja. Satoa tuli yhteensä 3 ja puoli ämpäriä josta mehua tuli noin 16 litraa. Marjat oli tänä vuonna mehukkaita, sadetta on kuitenkin tullut ihan sopivasti vaikka jossain vaiheessa hellettä piisasikin.

Viinimarjamehua  on mukava juoda talvella vaikka lämpimänäkin, ainakin flunssan yllättäessä. Ja vaikka sokeria onkin mehussa rutkasti, niin tietää ainakin ettei sitä ole lisäaineilla pilattu.

punaherukka

Ribes Rubrum-ryhmä

Omenoitakin tulee jonkin verran. Mutta muumiotauti meinaa vaivata. Muumiotautiset omenat pitää hävittää polttamalla, kompostiin tai metsään niitä ei saa laittaa. Muumiotauti leviää itiöiden välityksellä.

Naapurin isäntäkin on saanut korjata satoa ohrapellostaan (Hordeum vulgare).

Ja sitten melkein kuin satuolentoja, syreenikiitäjän toukkia (Sphinx ligustri) löytyi eilen 3 yksilöä norjanargervostani. Toukat ovat kauniita, mutta syövät angervon tai syreenin lehdettömäksi melkein silmissä. Kasvi kyllä toipuu koettelemuksesta, mutta ei ole lehdettömänä kovin kaunis. Olen löytänyt joka syksy muutaman toukan. Aikaisemmin toukat ovat olleet koivuangervon kimpussa.

Syreenikiitäjä naaras munii yleensä saman alueen pensaisiin joissa on itse toukkana elänyt.

Projektia

Tarhaukonhattu

Aconitum x stoerkianum

´A GARDEN IS NEVER SO GOOD AS IT WILL BE NEXT YEAR.`

- THOMAS COOPER-

Täällä Vaahteramäellä on nautittu kesästä niin täysillä, että en ole malttanut edes päivittää blogiani. Helteisiä kesäpäiviä ollaan saatu ennätyksellisesti ja se on ollut ihanaa lomalaiselle. Mutta kasvit kaipasivat jo kipeästi vettä. Ja onneksi ollaan saatu sadetta  raikastukseksi nyt muutamana päivänä.

Minäkin olen malttanut tehdä muutakin kun kuopsutella. Tai rehdellisesti sanoen suorastaan väsyin viime viikolla kitkemiseen ja muihin ylläpitohommiin. Tuntui ettei mistään tule valmista. Niinkuin ei tulekaan. Olen tänä kesänä tehnyt ennätyksellisesti uusia istutusalueita, ja vauvakasvit ovat vaatineet valtavasti huolenpitoa. Istutin paljon pensaita, joiden hoito helpottuu vuosien myötä. Mutta nyt kärsimättömänä ihmisenä haluaisin että kaikki kasvaisivat silmissä. (Eikä rikkaruohoja kasvaisi)

Hyvä keino turhautumisen ehkäisemiseksi on katsella vanhoja valokuvia. Niistä näkee että onhan edistymistä tapahtunut. Niinpä laitan tähän nyt yleiskuvia pihastani. Katsellaan sitten vuosien päästä onko mitään edistystä tapahtunut.

tämän kesän ilon ja surun aihe

Lopuksi ilouutinen:

Sota kirvoja vastaan on voitettu. Mun iki-ihana, vauva Schneewittchen kukkii.