Puutarhabloggaajien tapaaminen 2015
Sain viettää oikean keidashetken tai kokonaisen päivän lauantaina.
Tapasimme monen ihanan puutarhabloggaaja-ystävän kanssa
ja vietimme päivää mielenkiintoisissa paikoissa, puutarhaa koko päivän puhuen.
Me 17 innokasta ja puutarhaa rakastavaa bloggaajaa,
Olin ensimmäistä kertaa Hatanpäässä ja noin puolet puutarhaystävistä tapasin myös ensi kertaa.
Mutta ensimmäiset kasvit saivat heti puhetulvan alulleen ja eikä ujoudesta ollut tietoakaan.
Olimmehan monen kanssa ystäviä jo täällä blogimaailmassa.
jonne haluan ehdottomasti palata vielä uudelleen.
Kylmästä säästä johtuen, yksikään ruusu ei vielä kukkinut.
Mutta katseltavaa ja ihasteltavaa silti riitti.
käpykuusi
Picea abies ´Acrocona`
koristemansikka
Fragaria x rosea ´Pink Panda`
Puutarhaihmiset eivät ole kateellisia tai pahansuopia, vaan auttavat ystävää.
Tässä Pioni on Kesätuulian tuulensuojana, että kasvit pysyvät paikallaan kuvatessa.
Kuvauksen kohteena ihana niittysinilatva (Polemonium reptans).
mantsurianjalopähkinä
Juglans mandshurica
(Ainakin niin luulisin, jos joku tietää paremmin, saa korjata.)
Voi mikä kuunlilja (Hosta) rivi.
Istuimme nurmikolla, herkuttelimme, rupattelimme ja aurinko paistoi.
Laura oli myös päivän alullepanija ja hienon ohjelman järjestäjä.
tillipioni
Peaonia tenuifolia ´Plena`
Pinsiön taimisto sijaitsee Vaasan tien varrella ja sinne on helppo kyllä osata.
Tutkailimme ensin kasveja yli 6000 neliön näytepuutarhassa,
jossa oli mukava nähdä millaisia kasveista tulee täysikasvuisina.
Saimme paljon vinkkejä ja houkutuksiakin tietenkin tuli.
Hieno väri- ja kasviyhdistelmä hurmevaahtera (Acer platanoides ´Faassen`s Black`) ja purppurapikkusydän (Dicentra formosa ´Luxiriant`)
kuolanpioni
Paeonia
arovuokko
Anemone sylvestris
konnantatar
Bistorta officinalis
Näytepuutarhan jälkeen oli tietysti aika vaarallista mennä taimikaupan puolelle.
Mutta kun oli käytössä alennuskuponkikin, niin eihän sitä voinut itselleen mitään....
Jotain tarttui mukaan...
Pinsiön taimiston jälkeen pääsimme tutustumaan
Suomen ruususeuran puheenjohtajan Lauri Korpijaakon ruusutarhaan.
Olin aivan innoissani, kuulun ruususeuraan ja ihailen Lauri Korpijaakon työtä.
Alkuun saimme mahtavaa tietoa pensasruusujen pistokaslisäyksestä.
Ja meille kaikille yllätykseksi Lauri alkoi jakaa meille pusseja.
Voi sitä riemua, kun tajusimme saavamme pistokkaita.
Lauri ja Hanna Korpijaakon lapset ja lastenlapset ovat saaneet omat nimikkoruusunsa.
Tässä Lauran nimikkoruusun ´Lauraliinin` nuppuja.
Teresanruusu
Rosa ´Thérése Bugnet`
Vaikka ruusut olivat nuppuvaiheessa, meillä oli paljon katseltavaa.
Kiehtovinta oli löytöruusujen tarinat.
Myös muuta ihailtavaa löytyi...
marjaomenapensas
Malus toringo var. sargentii
kaukasianpioni
Paeonia mlokosewitschii
Miksi perunat pitäisi istuttaa suoraan riviin?
karjalanruusu
Rosa acicularis
Vasta kaksi ruusua kukki kylmyyden vuoksi.
Viime vuonna tähän aikaan kukassa oli kymmeniä eri ruusuja.
Mutta ei se ruusukuumetta laskenut.
Eikä myöskään
Leif Blomqvistin Pohjoisen Ruusut kirja,
jonka saimme ostaa Laurilta.
Olin kuolannut sitä jo messuilta, mutta en raaskinut ostaa.
Olen selaillut sitä jo jonkin verran,
se näyttää todella hyvältä ja selkeältä teokselta,
josta voi nauttia ihan fiilistelyn vuoksi sekä tiedon nälässä.
Ulkohuussiin pääsi valamonruusun (Rosa splendens) ja alppikärhön (Clematis alpina) välistä.
Jos on pelaguut akkunalla ja tuollaiset siniset ikkunanpielet,
voiko kauniinpaa ja kutsuvampaa kotiintuloa olla?
Illan viimeinen etappi oli ihanan Lauran koti.
Laura vastaanotti meidät sydämellisesti ja tuntui kuin olisimme olleet kylässä vanhalla ystävällämme.
Lauran koti sijaitsi rauhallisessa maalaismaisemassa
ja tunnelma oli välitön ja kiireetön.
Ajatelkaa, kun Lauran perheen saunapolun varrella kaikki nämä päivänkakkarat ovat kohta kukassa.
Niin herkullisia väriyhdistelmiä:
saksankurjenmiekka (Iris germanica) ja jättipoimulehti (Alcemilla mollis)
purppurakeijunkukka (Heuchera) ja rönsyleimu (Phlox stolonifera)
Istuimme iltaa ja nautimme Lauran maukkaista keitoista ja pataleivästä.
Ja juttelimme ja kerroimme tarinoita itsestämme, blogien synnystä ja rakkaudesta puutarhaan.
Rakkaus puutarhaan on niin yhdistävä tekijä, ettei millään muulla ole merkitystä.
Ulkoiset tekijät, ikä, ammatti, sukupuoli, asuinpaikka ym. ovat aivan toisarvoisia asioita.
Myöskään puutarhan koko, tyyli tai kasvuvyöhyke eivät ole erottavia tekijöitä.
Tuntui, että aikaa olisi voinut olla vieläkin enemmän, ainakin juttua olisi riittänyt.
Ihanaa, kun voimme jatkaa ajatusten vaihtoa täällä Blogistaniassa.
Miten tässä nyt näin kävikään?
Ostettuja ja saatuja ihanuuksia....
Kotimatkakaan ei ollut hassumpi.
Maisemat Hämeenkyrössä olivat todella maalaukselliset.
Ihan ääni käheänä huudahtelimme; kato, hei kato tonne....
Kiitos teille kaikille ihanille mukana olleille Blogiystäville niin virkistävästä päivästä!
Ja ihanalle Lauralle erityiskiitos hienosta ohjelmasta ja niin maukkaista tarjoiluista!
Sekä kiitos Betweenille tästä jalkoja ja sydäntä lämmittävästä lahjasta!
Tässä me kaikki ollaan:
Ylhäällä vasemmalta lukien:
Eija, jolla ei ole omaa blogia, mutta kuuluu ehdottamasti joukkoomme.
Alhaalla vasemmalta lukien:
